— Mutta enemmän minun mieleeni kuin sinä, — kuului tämän rohkea vastaus.
Bella, Hanna, Bertha ja jotkut muut esiintyivät uusissa käytännöllisissä reformipuvuissaan ja joutuivat siten innokkaan keskustelun esineeksi.
— Aiotteko esiintyä sirkuksessa? — kysäsi eräs tytöistä.
— Eihän niitä housuja näekään, — arveli toinen teeskennellen ihmettelyä.
— Onko aikomuksenne olla koulutyttösillä koko elämänne? — lisäsi kolmas.
— Eikä, vaan aiomme olla olevinamme ihmisiä, — Bertha löi kätensä polveen ylpeällä itsetietoisuudella. Pois kureuumat! Pois pitkät viistävät hameet! Eläköön vapaus!
— Niin, pukeutukoon itsekukin mielensä mukaan eikä välttämättömästi niin kuin kaikki muut, — huudahti Bella innokkaasti.
— Hyvä! — huusivat tytöt,
— Mitä tämä merkitsee? — sanoi Bertha ja taputti hämmästystä teeskennellen Siiriä selkään.
— Oletko sinä raukka niin laihtunut, ettei sinussa enää ole kuin kalanluita?