Spirea näytti alakuloiselta.
— Tai eikö ole niin, hyvä lapsi, että sinä koko tämän ajan olet tuntenut olevasi marttyyrina ja sen kautta omasta mielestäsi kohonnut korkeammalle. Mitä?
Spirea punehtui, hän tunsi moitteen sattuvan. Dika täti katseli häneen ystävällisesti ja jatkoi:
— En suinkaan epäile, ettet tarkoittanut hyvää. On niin tavallista nuorissa tekeytyä syylliseksi asiassa, jossa on ihan viaton. Ja sitten tuntuu niinkuin muut ihmiset olisivat väärässä ja niinkuin sitä itse olisi muita parempi. Todellinen viaton kärsiminen tekee meidät nöyriksi, mutta jos itse hankimme ristiä itsellemme, niin kasvattaa se meissä vaan ylpeyttä ja itserakkautta.
Kaikki olivat ääneti ja yleinen mielipide oli, että Dika täti oli ollut liian ankara.
— Onpa nyt varmaankin "moraalikakkuni" maistunut hyvinkin pahalta, — sanoi tämä hetken kuluttua. — Katsokaapa vaan, kuinka Kamilla irvistelee! Tule tänne, Spirea, vanhan tätisi luo! Sinun kaltaisilla kilteillä, tyyneillä ja ymmärtäväisillä tytöillä on kaksi vaarallista vihollista: itserakkaus ja ylpeys. Sen tietää vanha tätisi ja tahtoo sinua siitä huomauttaa. Mutta sama täti ei hetkeäkään epäile, ettet tällä kertaa erehtynyt hellyydestä. No, oletteko nyt tyytyväiset "moraalikakkuun", lapset?
— Eläköön Dika täti! — uskalsi Fritz Amatus huudahtaa ja Eufrosyne lisäsi rohkeasti: — Mutta maistuisipa kakku paljon paremmalta hillan kanssa.
Dea täti pudisti hämmästyneenä päätään, mutta Dika täti sanoi nauraen: — Vai niin? No, siinä tapauksessa täytynee Spirean ja Kamillan mennä hommaamaan meille vadillinen vesipuolukoita siirapin kanssa, tämän suuren tunnustuksen kunniaksi.
Tilhiläiset.
Yleinen ja pitkällinen tyytyväisyys oli ensimmäinen seuraus kiinalaisen tulosta ja salaisuuden ilmituonnista. Tuntui ikäänkuin raskas kivi olisi vierinyt koko seurueen sydämmistä ja varsinkin Spirea oli mitä iloisimmalla tuulella, aivan kuin vasta nyt olisi päässyt vapaasti hengittämään. Yleisen innostuksen vallitessa vei Svante viulunsa "itkun parantajan" luo ja sai sen takaisin ihmeen hyvästi korjattuna. Täten oli seurueella kohta jälleen ilo kuulla sen vienoa naukumista iltasilla.