— Etpä yhtäkään kertaa sotkeutunut, ihmetteli Svante kiittäen, — et silloinkaan, kun minä leikkasin sormeani.
— Ei, Fritz'in esitelmä oli oikein hyvä, — sanoi Spirea päättäväisesti, — soisinpa että me kaikki voisimme kertoa yhtä vilkkaasti ja luonnollisesti.
— Mutta nyt on minun vuoroni kertoa, — pöyhisteli Masse, — ja nyt saatte kuulla kerrottavan seikkailusta, joka on oikein tosi.
Hän katsahti Kasseen ja kumpaisetkin purskahtivat salaperäiseen nauruun.
Massen kertomus.
Masse asettui tuolin taakse, kaasi itselleen lasillisen vettä, oli korjaavinaan huivin rusettia, jota hänellä ei ollut, rykäsi ja alkoi:
— Hyvät naiset ja herrat! Me elämme aikakaudessa, jolloin… jolloin… matkat ovat muodissa… hm. Niin veljeni Kasimir ja minä myös päätimme tehdä… hm… tutkimusretken herttaiselle Tanskanmaalle.
— Tutkiaksenne marjapuuroa kerman kanssa, vai mitä? — urkki Kamilla.
— No, siihen suuntaan. Meillä on onneksi läheisiä sukulaisia Tanskassa, herrasväki Glitterup, jotka vastaanottivat meidät, niin kuin korkeasti oppineille suomalaisille lyseolaisille sopii…
— Hyi, jos tuolla tavalla jatkuu, niin en minä suinkaan viitsi kuunnella, — sanoi Eufrosyne haukotellen. Etkö voi aivan yksinkertaisesti sanoa, että te asuitte sisar Angelikan ja Jens langon luona ja olitte oivallisina setinä heidän pienille Jensilleen ja Jepilleen?