— Hm, onhan se "fiini"… kuusi osastoa, sata markkaa paperirahassa, jäännös hopea- ja vaskirahassa. Saatat nyt ottaa edes nuo kaksi ykspennistä. —
— Masse, kuinka voit noin puhua…? Dea täti näytti loukkautuneelta.
Päivällisen jälkeen tunkeutuivat kaikki tilhiset Massien huoneeseen, yksin Spireakin oli vallattomalla tuulella. Masse johti puhetta:
— Huomenna on ensimmäinen päivä huhtikuuta, mikä myös "aprilliksi" sanotaan! Ymmärrättekö yskän… Ilmoitus tulee lehtiin aamusella… meillä on kaikilla kuukauslupa… me pukeudumme valepukuihin… kumarramme ja vaadimme Dealta kukkaron. Osaammehan selvittää, minkä näköinen se on sekä sisästä että ulkoa.
— Kyllä! kyllä! Mutta meitä on liian monta.
— Effi on liian pieni ja Spirea ei osaa teeskennellä. Niistä kahdesta ei ole mihinkään, meitä tulee siis olemaan viisi vaan…
— Minä olen ennen katselijana, — tuumasi Svante.
— Ei, sinusta tehdään kauppaneuvos, — sinulla on semmoiset sääret. Ja Kassesta tulee ylioppilas. Kamilla ja Fritz muuttuvat ylhäisiksi naisiksi…
— Entä sinä itse?
— No, minä nyt sovin vaikka miksi, esimerkiksi näyttelijäksi.