— Siellä sitä kalpeata Hintiä kuletetaan, sanoi yksi työmiehistä.
Kirkon kohdalle tultuaan istuttivat saattomiehet sen nuoren köysillä sidotun eräälle kivilohkareelle kiviröykkiössä, joka oli ajettu kirkon rakennusaineiksi.
— Hintikö se on —, sanoi eräs työmiehistä.
Puhuteltu katseli väsyneesti miestä, joka oli lausunut hänen nimensä, ja sanoi:
— Niin, minä! —
— Mihinkä matka? —
— Kokemäelle —, vastasi Hinti.
__ Kokemäelle —, kertasivat miehet kauhun valtaamina, sillä he tiesivät mitä se nimi merkitsee miehelle, joka sinne sidottuna kuljetetaan!
— Murhanko olet tehnyt —, kysyi sama mies, hän ei tiennyt koko tapahtumasta mitään.
— En, olen viaton! —