— En minä, vaan Jesus Natsarealainen sen teki! — Ja kaikki tahtoivat kuulla hänestä. — — —
* * * * *
Roomaan tultuaan pyysi hän päästä keisarin puheille, sillä hän oli kuullut, että keisarinna Skribonia sairasti vaikeata kaulatautia, ja hän uskoi, että punainen helminauha parantaisi hänet.
Mutta Juutalainen kun oli, oli hänen vaikea päästä keisarin puheille, sillä keisari pelkäsi Juutalaisia. Kun hän vihdoin monen vaivan jälkeen pääsi keisarin eteen, kertoi hän helmistänsä. Mutta keisari suuttui ja huusi:
— Palestina on minulle surun maa, Juutalainen ei tuo mitään hyvää! —
Ja Assa heitettiin vankeuteen. Vaan kun Skribonia eräältä palvelijalta sai kuulla, että vankilassa virui ihmeellistä helminauhaa kantava Juutalainen, välähti hänessä paranemisen toivo. — —
Musta yö laskeusi keisarillisen palatsin yli. Skribonia makasi tuskissaan valvoen kuumalla vuoteellaan ja silloin päätti hän mennä Juutalaisen Assan luo.
Uskollisen palvelijansa saattamana hiipi hän yli kuun valaiseman palatsin pihan ja saapui vankilaan. Kuu paistoi pienestä rautaristikosta vanhuksen kasvoille, joka nukkui. Raskas ovi kiljahti valittavasti, Assa heräsi.
— Olen keisarinnasi, Assa —, puhui Skribonia.
— Valtiattareni, tässä ovat palvelijasi ihmeitä tekevät helmet! —
Ja sitten kertoi Assa, mistä ne olivat löydetyt, kuka oli Jesus
Natsaretista.