— Lucius, Dina — — avaa! —
— Luciusta vieron, pakene! —
— Dina, avaa ja katso! —
Dina raotti ovea ja näki heikossa lampun valossa miehen punaisessa puvussa, hän aikoi vetää oven kiinni, mutta tahtomattansa työnsi sen auki. Hän aikoi työntää luotansa lähestyvän Luciuksen, mutta ojensi kätensä hänelle tervehdykseksi.
Hän aikoi vaieta, mutta kysyi:
— Lucius, kenenkä hame? —
— Sen suuren profeetan, jonka Juutalaiset tappoivat! —
— Kuolleen puku, kuolleen — —, mutta puhdas rakkaus sinussa elää! —
Ja rakastava rinta painui vasten rakastavaa rintaa —
Mutta Lucius kuiskasi: