Sotajoukkiot rivitettiin kaikessa sotaisessa loistossaan kortterin pihalle, ja sotasoiton soidessa tervehdittiin saapuvaa keisaria, jonka Cortez sitten saattoi omaan huoneesensa, jonne myös kaikki espanjalaiset ritarit ja etevimmät aztekilaiset aatelismiehet kokoontuivat. Marinan avulla pidettiin nyt pitempi keskustelu, jossa Montezuma osoitti tarkasti tuntevansa kaikki mitä Espanjalaiset olivat toimittaneet Mexikoon tultuansa ja viimeinkin ilmoitti tahtovansa tietää mikä Cortezilla oikeastaan oli tarkoituksena tällä matkallaan Aztekien maahan. Cortez vastasi kysymykseen jokseenkin ulkokultaisilla lauseilla kuninkaansa muka erinomaisesta halusta oppia tuntemaan Aztekien suurta keisaria; mutta Montezuma silminnähtävästi ei täydelleen luottanut tähän selitykseen. Rohkeutta puuttuva ruhtinas nyt — tyhmästi kyllä — otti puheeksi tuon kamalan ennustuksen, joka kalvoi hänen aivojaan, ja päätti puheensa lausuen:
— Kaikki asianhaarat vakuuttavat minua siitä, että tämä ennustus käypi teidän kauttanne toteen ja että se suuri Idän maiden hallitsija, jota te palvelette, on korkeaa Quetzalkoatlin jälkeläinen. —
Cortez tietysti koki kaikin tavoin vahvistaa Montezuman uskoa tähän ennustukseen, ja lujentaaksensa hänen luuloaan Espanjalaisten korkeammasta alkuperästä ja luonnosta, antoi viisas kenraali käskyn että päästettäisiin laukaus tykistöstä. Niin tapahtui, ja sekä keisari että kaupunkilaiset, jotka eivät ennen olleet tämmöistä kuulleet, tietysti suuresti hämmästyivät.
Tämän teateri-paukahuksen perästä ryhtyi kristillisessä innossaan Cortez puhumaan Aztekien uskonnon kehnoudesta ja katolis-uskon järkähtämättömästä totuudesta; mutta tässä kohden hän ei osannut mitään vaikuttaa Montezumaan, joka lyhyesti vastasi:
— Aztekien jumalat ovat hyvät täällä, niinkuin ehkä Espanjalaisten siellä, jossa niitä palvellaan. —
Seuraavana päivänä sai Cortez luvan käydä keisaria tervehtimässä hänen omassa kodissaan, joka ei ollut kaukana Espanjalaisten kortterista. Etevimmät upseerit seurassaan saapui Cortez Montezuman palatsiin. Tämä oli "iso ryhmä loistavia rakennuksia, joissa Mexikon mahtavan keisarin käytettävänä oli lukemattomia huoneita, halleja ja saleja, puutarhoja ja kylpylaitoksia, joiden hämmästyttävä komeus vei voiton Espanjan ylistetyimmistä linnoista." Ja Espanjan linnat olivat, kuten tiedetään, tähän aikaan "tunnetun maailman" mainioimmat. Kaukaiset vieraat vallan hämmästyivät tätä kaikkea komeutta, hienoutta ja taidollisuutta.
Tenochtitlanin kaupunki veti niinikään vertoja "tunnetun maailman" suurimmille pääkaupungeille. A. v. Humboldtin laskun mukaan oli siinä silloin 400,000 asukasta. Se sijaitsi keskellä Tezkuko-järveä, jota halkaili ainoastaan kolme päätietä, jotka yhdistivät rannat ja kaupungin toisiinsa. Loistavia temppeleitä (ainakin 2,000 luvultaan) ja suuria palatsia oli joka kaupungin-osassa, ja "kaikki osoitti" — sanoo Humboldt — "että sen asukkaat olivat korkeasti sivistyneen kansan jäseniä."
Aztekien valtakunnan vanha pääkaupunki oli samalla paikalla kuin nykyinen Mexiko. Sen asema muistutti itse teossa paljon Venetiasta, ollen rakennettuna usealle pienelle saarelle järvessä. Mutta jos Azteki Montezuman ajoilta katselisi nyky-ajan Mexikoa, joka kuin foinix-lintu kohosi Espanjalaisten hävittämän entisen kaupungin tuhasta, ei hän enää tuntisi vanhaa keisarin-kaupunkiansa. Tämän läpi virtasi Tezkuko-järven vedet, kun sitä vastoin nykyinen Mexiko vesistöjen kuivattamisen kautta on jäänyt 4,600 metriä kauvaksi järvestä, korkealle ja kuivalle mannermaalle.
Kaikkialla Tenochtitlanissa oli elämää ja liikettä kuin mehiläispesässä, etenkin noilla lukuisilla kanavoilla jotka leikkelivät kaupunkia ristin rastin, mutta kaikki erinomaisessa järjestyksessä. Muutamat niistä olivat reunoilta varustetut kapeilla, kivitetyillä teillä kävelijöitä varten, ja niitä vartioivat henkilöt, joiden tuli kantaa maksua niiden käyttämisestä, taikka myöskin saatettiin ne yhteyteen pääkatujen kanssa sivuihin koverrettujen notkelmain kautta, joihin lukemattomat veneet, ruuhet ja "piroogit" voivat laskea maalle. Alusten lukumäärä, jotka välittivät liikettä suurella järvellä ja kanavoilla, oli ainakin 40,000.
Jokainen paikka näkyi henkivän toimeliaisuutta ja vilkkautta, kaikki näytti elävältä, itse huoneiden pengermäiset katotkin, jotka leitsottivat kuin kukkavuoteet, kuin Babylonin riippuvat puutarhat. Kaduilla vilisi tuhansittain ihmisiä kirjavissa, ihantavissa puvuissaan, niinkuin kanavoillakin ihmisillä ja tavaroilla lastatuita aluksia. Pääkadut yhtyivät etevimpään temppeliin, ikääskuin keskipisteesen, muodostaen poikkikatuineen ja kanavoineen mitä ihmeellisimmän, kauniimman järjestelmän. — Asuinrakennuksia laskee Humboldt olleen ainakin 20,000.