Mehiläisen kosto.
Kasvoi kukka kankahalla, Mesikukka kaunoinen. Tuli tyttö iltamalla, Taitti poikki pienoisen.
Näki metsämehiläinen, Miten murtui kukka nyt, Mistä ennen päiväinen Oli mettä imenyt.
Tyttö pisti povehensa Mehiläisen kukkasen, Mehiläinen pistimensä Pisti tytön poskehen.
Pikku Paavon sankariteko jouluaattona.
Ensimäinen luku.
Pikku Paavo lähtee metsään joulukuusta hakkaamaan.
Jos olet lukenut jo, pieni lukiani, tuon kummallisen sadun Pikku Paavon ja Pikku Liisan käynnistä Keisarin hoivissa, niin tartu sitten tähän. Tahdon, näet, kertoa sinulle nyt, miten sisarukset molemmat äkkäämättä pääsivät vanhoja korkeita tuttaviaan tervehtimään taas. Se on kummallinen kyllä, tämäkin satu. Kuuleppas vain!
Oli joulu-aattopäivä. Paavon ja Liisan kodissa oli askaroiminen kiire, kuten ainakin joulun edellä joka talossa hääläämistä on. Kun oli murkina syöty, menivät isä ja äiti pikimmiltään ulos, minne lienevät menneet toimilleen. Tällä aikaa sieppasi yht'äkkiä Paavo isänsä kirveen loukosta, heitti sen olallensa ja sanoi sisarelleen:
"Nyt minä lähden joulukuusta hakkaamaan."