"Menkäät levolle, vieraat!" käski kohteliaasti kuningatar, ja Anni, Antti tekivätkin kuten käskettiin. Sinne nukkuvat nyt kääpiokodin kamariin Anni ja Antti.
Kolmas luku.
Se oli kyllä kumma, että sisarukset niin levollisina voivat nukkua tuiki tuntemattomassa paikassa. En suinkaan minä olisi tohtinut ummistaa silmiäni, jos osakseni olisin saanut viettää yön kääpiöiden kodissa; mutta Anni ja Antti olivatkin sankareita, satusankareita, ja semmoisia ei kaikki olekkaan. Nukkuivat siellä vain rauhallisina Antti ja Anni kumpikin sängyssään. Mutta noin keski-yön paikoilla heräsivät he yht'äkkiä, heidän korviinsa kun tunkesi kova kolina. "Anni hoi!" huudahti Antti, jonka silmät ensiksi aukenivat, "kuuletko mitään?" "Äiti!" huusi puolestaan Anni, joka, unentöhryksissä kun oli, ei ensi hädässä muistanutkaan koko eilistä seikkailusta.
"Ho hoi, Anni! Ei täällä nyt äitiä ole", sanoi Antti, joka oli vähäsen vilkkaampi, "tiedäthän että me nukumme kääpiökuninkaan hovissa. Mutta mitä tuo kolina tietää, joka kuuluu ulkohuoneesta? Mitähän nyt tahdotaan?" Tuskin oli Antti saanut nämä sanat suustansa, kuu ovi aukeni ja kuningatar, kääpiökuningatar, astui sisään, kynttilä kummassakin kädessään. "Antakaa anteeksi, hyvät vieraat", sanoi kuningatar, laskien kynttilät pöydälle ja istuen tuolille, "että untanne häiritsen. Kuulkaa, hyvät vieraat! Kaikki tämän kääpiökodin asukkaat, meidän alamaisemme, uhkasivat eilen illalla, sittenkun te olitte menneet makaamaan, tehdä kapinan kuningasta vastaan, joll'ei he teiltä saisi lupausta, ett'ette koskaan tahdo täältä kääpiökodista pois. He ovat kokoontuneet tänne ulkosaliin kaikki ja uhkaavat ennen aamua mennä matkoihinsa, jos ette te sitä lupausta anna."
"Pitääkö meidän nyt jäädä tänne?" lausui Antti, "mitäs isä ja äiti silloin sanoisivat. Ei, hyvä rouva, ei se käy laatuun. Me emme voi siihen suostua."
"Mitä hyvää siitä olisi kääpiöille, että me tänne jäisimme?" kysyi Anni.
Ulkoa kuului kolina yhä kovemmin. "Sitte me menemme tiehemme! Sitte me menemme tiehemme!" huusivat kääpiöt täyttä kurkkua.
"Kuulkaa, hyvät vieraat", virkkoi kuningatar, "mitä uhkaavat."
"No, antakaa heidän mennä tipo tiehensä sitten!" uskalsi Antti lausua.
"Mutta silloin koko kääpiö-valta häviää", lausui kuningatar.