Nimismies Kokista.
Ruunun Kokki, Jämsän Kokki, Rautalammin Kokki,
Reikänuttu, paikkapöksy, takkukarva takki.
Kokki, joka kypsen kysyi, kypsen kyllä tiesi,
Kypsen tehdä taitamatta, kypsen kyllä löysi.
Kokki, joka koiran juonet kaikki kyllä tunsi,
Kokki, joka koplotella miehen taskut taisi.
Ruunun roisto, Jämsän jättö, kovan onnen Kokki,
Rahan kurri, velan herra, koko tämä Kokki.
Monen miehen mieltä myöten teki tämä Kokki;
Jolla oli, siltä otti, peijakas kun petti.
Siinä armo sekä hirmu rinnatuksin pantiin,
Että aivan äänetönnä iso aika oltiin;
Kaikki perhe pelästyypi: "Mitähän nyt tehdään!" —
Kokki kovin vihastuupi: "Kyllä se nyt nähdään!" —
"Älä suutu, hyvä herra, kyllä minä annan,
Kun ma katson kassojani, tasan tässä pannaan".
Heti kohta kestinkihin ukko akkoinensa
Kutsuttihin kirkkotieltä, vanhin poika kanssa.
Eipä Kokin kestingissä haihtunut miehen hattu,
Se ol' harva viinaryyppy, joka siellä sattui;
Piti viedä viinakannu, josta suuhun saatiin;
Kuiva oli kahvipannu, mitäs sille taittiin.
Wiekää, veikot, velkakirjat, kyllä Jaakko jaksaa;
Yhtähaavaa saatte rahaa, Kokki kaikki maksaa.
Ettei Kokki, velan herra, paljoutta pelkää!
Weitset, piiput, viinaryypyt, kaikki hän ne maksaa,
Säkit, kontit, pytyt, saavit, tämä velkasaksa;
Woit ja talit, kenkäparit, vaikka mitä otti;
Palsarin se poikinensa ottamassa voitti.
Tämä Kokki, Kokin poika, Kokin koulun käynyt,
Konstillisen Kokin mahdin koulusta on tuonut.
Jämsän joki, Rautalampi tämän Kokin tietää,
Ettei tämä kokki ole, joka puuron keittää.
Kokin pitää pitäjätä ahkerasti ajaa,
Kerustella keittämistä, särvintä ja suolaa,
Muuta kanssa kaikellaista, josta soppa syntyy;
Kokit ei ne paljon puista, keittohon ne tyytyy.
(Samasta kirjasta).
Laulu ja viina.
Löytyypi kultaa kupiksi,
Jos talonpoika tahtoo,
Hopiata housun napiksi,
Ken kaluksi sen kahtoo;
Löytyy myös sanoja virsiksi,
Kun etempätä etsii,
Ja laitteleepi lauluiksi,
Runoiksi tehdä viitsii.
Waan aina tulee varoa
Ne monet väärät värsyt,
Ettei laki sua sakoita
Ja pane pahat reisut;
Niin saatkin laulaa helistää,
Ett' oikein seinät soipi,
Olutta juoda välistä,
Kun kallo kantaa voipi.
Se mielen tanssiin taivuttaa,
Myös antaa vähän voimaa;
Kyll' uni muuten saavuttaa,
Jos välill' ei saa hoivaa,
Ja tekin, neidot naitavat!
Myös olette yhtä taitavat,
Jos itse vähän juotte.
Miehellen ei tuo mitään tee,
Jos ryypyn, kaksi ottaa,
Waan kolmas mieltä koittelee
Ja neljäs älyn voittaa.
Wiinast' ei tule viisaus,
Kun sitä paljon ryyppää,
Waan kevyt mieli, kerkeys,
Sen kanssa olla pyytää.
(Samasta kirjasta).
Jaakko Juteini. (Judén).