Halata soisin, ja
Antava oisin
Suloista suuta niin
Paljon kuin voisin;
Antaisin suuta
Ja antaisin muuta,
Jos tulet tänne kun huiluni huutaa.
Mansikkamarjain
Ja koirain ja karjain,
Kaikki ma annan ja sinullen tarjoon!
Juustot ma annan.
Ja kannulla kannan
Makeimman maidon kuin pöydälle pannaan!
(Samasta kirjasta).
Juomalaulu.
Jos oisi viinaa saavikin täys,
Tarttuisin korvahan kohta;
Kuulespa, kultainen, — tottapa käis,
Syntyisi siitä jo ottaa. —
Nelin ryömyisin maattaisiin siin',
Hampailla pitäisin saavistain kiin'.
Jos oisi viinoa saavikin täys',
Tarttuisin korvahan kohta.
Waikka ois raskas kuin rautakin, niin
Huokea oisipa kantaa;
Kaikinpa voimin ma ottaisin kiin',
Nostaisin tuota kuin santaa.
Mieltyisin, veikkonen, osuudellans —
Laulellen tanssisin korennan kanss'
Waikka ois raskas kuin rautakin, niin
Huokea oisipa kantaa.
Empähän laskisi lähellekään,
Ei likitienoille ketään,
Sulkisin portin ja jos jonkun nään,
Piiskalla joutuisin hätään.
Jokapa tohtii, niin — tulkohon vaan!
Tottapa korennon käteeni saan. —
Empähän laskisi lähellenkään,
Ei likitienoille ketään!
Niinpä, kuin herra, ma eläisin siin',
(Karhuna monikin konttaa)
Jos satais saavihin, taivaastakin,
Peikkoja vaikk' miten monta —
Niin heitä piiskaisin, ajaisin pois,
Antaisin kyydin, jos saavistain jois.
Niinpä, kuin herra, ma eläisin siin' —
Karhuna monikin konttaa.
(Fredman'in lauluja ja loiluja I).
Abraham Poppius.
Syntynyt 1793, kuoli kesäk. 19 p. 1866 kappalaisena Juvalla.