Kerran tuli Mark Twainin luo nuori sanomalehtimies, toi terveisiä lehtensä toimitukselta ja ilmoitti tehtävänään olevan kysyä Mark Twainilta, kuinka hän oli ansainnut ensimäiset viisi dollariansa.
Mark Twain sanoi:
— Muistan sen vallan hyvin. Olin silloin vähän vanhempi kuin te ja kävin vielä koulua. Se oli hyvin ankara koulu, ja pamppua käytettiin sangen usein ja erittäin perinpohjaisesti — se oli siis myöskin hyvä koulu.
— Oli ankarasti kielletty, — jatkoi Mark Twain, — lyömästä pulpetteja säpäleiksi. Siitä oli määrätty viiden dollarin sakko, jonka kuitenkin sai vaihtaa julkiseen piiskaukseen koko koulun edessä. Jouduin kerran sellaiseen tilanteeseen, että minun, tuli valita toinen näistä kahdesta rangaistuksesta. Isäni, jonka kanssa aina neuvottelin tällaisista asioista, arveli, että olisin liian ylpeä kestämään julkista kuritusta, ja antoi minulle senvuoksi nuo viisi dollaria, jotka tarvittiin sakon maksamiseen.
Tässä vaikeni Mark Twain salaperäisesti ja merkitsevästi, katsahti vieraaseen ja lisäsi:
— Niin, sillä tavalla minä ansaitsin ensimäiset viisi dollariani.
* * *
Kuuluisan amerikkalaisen humoristin Mark Twainin ensimäinen kirjallinen yritys oli sangen erikoinen. Missourin valtiossa julkaistiin 1840-luvun lopulla sanomalehteä, jonka tilausmaksun sai suorittaa luonnossa: kasviksina, halkoina, heininä ja vuotina. Kerran kun lehden toimittaja tahtoi ottaa itselleen lomaa, kutsui hän kirjapainosta luokseen latojapojan ja kysyi häneltä:
— Voisitko pitää huolta lehden toimittamisesta?
— Voinhan koettaa, — vastasi poikanen, joka ei ollut kukaan muu kuin
Samuel Longhorne Clemens, joka myöhemmin otti itselleen salanimen Mark
Twain.