Muuan tuttava lainasi Mark Twainilta jokseenkin suuren rahasumman ja lupasi maksaa sen takaisin sovittuna päivänä.
— Ellen silloin maksa velkaani, — sanoi ystävä julmasti pyöritellen silmiään, — voit olla varma siitä, etten enää ole elävien joukossa.
Maksupäivä tuli, mutta Mark Twain ei saanut rahoja eikä minkäänlaista ilmoitusta tuttavaltaan. Silloin hän lähetti paikkakunnan sanomalehtiin seuraavan ilmoituksen:
»Kaikille yhteisille tuttavillemme täytyy minun täten surun murtamana ilmoittaa, että meidän kallis ystävämme Harry Duncan kuoli eilispäivänä. Hän lainasi minulta 500 dollaria neljäksi viikoksi ja lupasi maksaa sen minulle, jos on vain elossa. Mutta kun häntä ei eilen kuulunut luokseni, kuten oli sovittu, täytyy minun siitä tehdä se johtopäätös, että hän on kuollut. Levätköön hänen tomunsa rauhassa.»
Ilmoitus oli niin tehokas, että »kuollut» virkosi henkiin ja maksoi viipymättä Mark Twainille velkansa.
* * *
Mark Twain joutui amerikkalaisten trustien epäsuosioon erään kertomuksen takia, jonka hän oli kirjoittanut sanomalehtiin. Kertomuksen päällekirjoitus oli »Kolme kärpästä» ja sisältö seuraava:
»Eräällä kärpäsäidillä oli kaksi tytärtä, joita hän sanomattomasti rakasti. Kerran lähtivät he kolmisin pienelle huvimatkalle ja saapuivat muutamaan leipuripuotiin.
»Äiti», kysyi toinen tyttäristä, »saanko maistaa noita punaisia makeisia?»
Kärpäsäiti myöntyi tyttärensä pyyntöön ja tämä lensi riemuiten kauniin karamellin päälle, mutta vaipui samassa silmänräpäyksessä kuolleena maahan.