Herkkupala oli myrkyllinen, sillä sen oli valmistanut eräs amerikkalainen karamellitrusti.
Kärpäsäiti rakasti nyt ainoata eloonjäänyttä tytärtään vielä palavammin kuin ennen.
Muutamana päivänä tulivat he erääseen toiseen leipuripuotiin ja nuori kärpänen alkoi himokkaasti syödä pöydällä olevaa leipää. Mutta hän kuoli kohta ensimäisen palan jälkeen. Leipä oli näet myrkyllistä, sillä sen oli valmistanut amerikkalainen leipätrusti.
Nyt valtasi tuon onnettoman kärpäsäidin toivoton tuska. Hän tahtoi päättää päivänsä ja lensi kärpäspaperille tehdäkseen itsemurhan. Mutta kuolema ei tullutkaan.
Kärpäspaperi oli vaaratonta, sillä sen oli valmistanut eräs amerikkalainen paperitrusti.
* * *
Kuten kaikilla kuuluisilla kirjailijoilla oli Mark Twainillakin suuri joukko tuntemattomia vieraita ja ihailijoita. Niitä tuli tavan takaa hänen kotiinsa omin silmin nähdäkseen suurta humoristia. Tuli kerran suurikokoinen mies, lihakauppias, ja vähän aikaa keskusteltuaan hän kysyi isännältä:
— Olkaa hyvä ja sanokaa, oletteko te siis se mies, joka on kirjoittanut kaikki nämä kirjat?
— Olen, minä olen juuri se mies.
— Tietysti uskon teitä, — ehätti lihakauppias lisäämään, — mutta kasvoista päättäen ei sitä voisi mitenkään luulla.