* * *
Tunnetun lähetyssaarnaajan David Livingstonen tuli ennen Afrikkaan lähtöä pitää tavanmukainen koesaarna.
Livingstone nousi rohkeasti saarnatuoliin, mutta kun hänen piti aloittaa, oli ulkoa opittu puhe aivan kuin jäljettömiin kadonnut hänen mielestään. Maailma musteni hänen silmissään. Aivan kuin olisi ollut jo pilkkopimeässä Afrikassa.
Mutta jotakin täytyi tehdä. Vaivoin sai hän sanotuksi:
— Ystävät! Olen unohtanut kaikki, mitä minun piti sanoa.
Näin sanottuaan hän laskeutui pois saarnatuolista ja lähti kotiinsa.
Työmaalleen Afrikkaan päästyään saattoi hän toki paremmin puhua.
Myöhemmin tulikin hänestä hyvä kansanpuhuja ja voimakas sananjulistaja.
* * *
Lähetyssaarnaaja David Livingstone oli hävinnyt teille tietymättömille Afrikan aarniometsiin, ja koko sivistyneessä maailmassa oltiin levottomia hänen kohtalostaan. Silloin lähti nuori amerikkalainen sanomalehtimies Henry Stanley, josta myös tuli kuuluisa Afrikan tutkija, etsimään häntä.
Eräänä päivänä, kun Livingstone kauas ihmisten ilmoilta jouduttuaan oli menettämäisillään kaikki toivonsa, juoksi hänen uskollinen palvelijansa hänen luokseen ja huudahti:
— Englantilainen! Minä näin hänet omin silmin.