Kalpeana, väsyneenä ja harmaissaan, päässä haalistunut sininen lakki kuluneine kultarihmoineen, yllään punainen takki ja jalassa harmaat housut, astui Livingstone esiin majastaan ja näki kulkueen, etunenässä Amerikan lippu ja mies, joka reippaasti astui kohti ja ojensi hänelle kätensä.
— Tohtori Livingstone, kuten arvaan! — lausui Stanley liikutettuna, otti lakin päästään ja tarttui Livingstonea käteen.
— Minä se olen! — vastasi Livingstone, joka ei ollut viiteen vuoteen nähnyt ainoatakaan valkoihoista.
— Tohtori, minä kiitän Jumalaa siitä, että olen tavannut teidät! — virkkoi Stanley.
— Minä olen kiitollinen, että nyt olen täällä ja voin lausua teidät tervetulleeksi! — vastasi Livingstone. — Olette tuonut minulle uutta elämää.
Sellainen oli kahden historian merkkimiehen kohtaus kaukana Afrikan sydämessä.
* * *
»Rautakansleri» Bismarckilla oli sormessaan leveä rautainen sormus, johon oli kaiverrettu venäjänkielinen sana »nitshevo», joka merkitsee »ei tee mitään».
Sormuksen tarina oli seuraava:
V. 1862 Bismarck, joka oli Preussin lähettiläänä Venäjän hovissa, sai keisarilta kutsun saapua metsästysretkelle sadan virstan päähän Pietarista. Mutta Bismarck eksyi paksun lumen peittämällä tiellä ja saapui erääseen tuntemattomaan maalaiskylään. Onneksi hän tuli toimeen venäjän kielessä ja sai erään talonpojan lähtemään kyytiin.