Täällä hänet pysäytettiin.
— Minne sinä tunkeudut? — huudahti hänelle vihastuneena eräs teatterin vahtimestari. Tänään näytellään täällä ainoastaan herroille. Sinulla ei ole täällä mitään tekemistä. Mene tiehesi!
Ukko alkoi estellä, mutta vahtimestarin tukevat kourat tarttuivat häneen ja hänet työnnettiin ulos teatterista. Mutta ukko istuutui kivelle teatterin pääsisäänkäytävän viereen. Siinä hän istui vielä silloin, kun teatteriin saapui läänin maaherra.
— Kreivi, — huudahti hän, — mitä te täällä teette?
— Istun, — vastasi Tolstoi hymyillen. — Tahtoisin nähdä näytelmääni, mutta ne eivät päästä minua sisälle.
* * *
Käydessään kerran Moskovassa alkoi Leo Tolstoi nuorten kirjailijoiden seurassa moittia heitä siitä, että he olivat haluttomia ryhtymään työhön.
— Te ette tee mitään, ette kirjoita mitään, eikä missään näy teidän töitänne. Te olette laiskistuneet, — puhui hän.
Kirjailijat olivat ensin vaiti, mutta sitten yksi heistä haasteli peittelemättä:
— Kyllä me sekä kirjoitamme että teemme työtä, mutta kirjoituksiamme ei hyväksytä mihinkään lehteen painettavaksi. Eivät ne ota!