Vielä tuo tianen tiesi
Mitä kertti kyntörastas —
Liekkö totta vai valetta?
Ei sure suurisukuiset
Nyky-ammatin aloissa
Rekryytejä reilatessa,
Kyll' on köyhiä kylissä,
Ala-arvoista perettä
Suvun suuren tukkeheksi.

Vielä tiititti tianen,
Vielä kertoi kehno lintu,
Mutt' en kuunnella kehannut;
Jos ois kurki kuulu lintu
Sanonut pari sanoa,
Kyll' ne oisin kirjoittanut."

RUNONI.

Runot ovat Räikkösellä
Toisen miehen tähtehiä,
Ko'ottu kerin ranista,
Nurkkakaapista sahottu,
Runon mitta mietittynä
Kalevalan kannen alta,
Sanat ompi noihin saatu:
Osa saatu Oksaselta,
Pala Paavo Korhoselta,
Mahtiponti Makkoselta,
Lyijyspännä Lyytiseltä,
Kymäläisen kynäntynkä;
Paperin palanen löytty
Kynttilöitten käärimentä,
Läkkitötterö tavattu,
Romulootasta lokattu,
Musteheksi noihin saatu
Hovin herran huuhtehia.
Näillä oon nitoa saanut,
Sommitella, suunnitella
Mitä mielehen jolahti,
Mitä lensi luonnolleni.
Sill' ei ole siivolliset
Nää runot rumannäköiset:
Mikä on harmista haettu,
Murehista muiston saanut,
Mikä virkettu vihasta,
Juovuksista juohon saanut,
Tunnon tuskista kyhätty.
Tällä päätän tämän vuoen
Kirjoitukset kehnonlännät:
Kun tuleepi toinen vuosi,
Aika uusi alkaneepi,
Tuopi toisia sanoja,
Parempia puustavia,
Ainehia arvokkaita.
Tää on toivoni toesti
Sekä aivoni ajatus.

VIINASTA.

Voi! viina vihatun poika,
Olut onnetoin olento,
Olet riski ryöväriksi
Sekä varma varkahaksi,
Sukkela oot surman henki,
Pettelet pyhätkin miehet,
Viettelet sä viisahatkin.
Oot sä pullossa punainen,
Loistava lasin sisässä,
Vatsahan valut hyvästi,
Vähän suuta vääristelet,
Kohta kallohon kohoat,
Järjen seurahan järähät,
Muutat mielen muille maille,
Tunnon toiselle tolalle.
Ymmärryksen yllyttelet
Jättämään sian hitolle,
Pirun pirtiksi rakennat,
Kannat sinne kaikenlaista
Roistoa romun sekaista,
Perkeleen perehinensä,
Ruman hengen renkinensä,
Jotka johtavat sisähän
Kuolon synnit kauhiammat,
Pukin saavat partoinensa,
Riikinkukon rilloinensa,
Kilpikonnan koipinensa,
Käärön tuovat käärmehiä,
Tiikerin terävin kynsin,
Saavat sinne sammakonkin,
Sialle sijan tekevät;
Uskon tähen sammuttavat,
Armon enkelin e'emmäs
Häijy henki pois ajaapi,
Pyhä henki pois meneepi,
Luojan kyyhky karkoaapi.
Koti köyhtyypi peräti,
Kukkaro kululle käypi.
Nutut ryysyiksi repiipi,
Ruumihin rumaksi saapi,
Tautiseksi tahrajaapi,
Akan karkuhun ajaapi,
Lapset laittaapi perästä,
Kotirauhan karkoittaapi.

Minkä tähen tää pakana,
Kaiken kansan turmelia,
Muoti-synti merkillinen
Esivallalta vapaana
Kieltämättä kierteleepi,
Kansan kaiken häiritseepi?
Se on ruttoa rumempi,
Kamalampi käärmehiä,
Merkuria[35] myrkkyisempi,
Opiumin[36] oiva serkku.
Miks ei kiellä korkiampi
Esivalta voimallinen,
Apoteekkiin anna panna
Muitten myrkkyjen sekahan,
Josta tohtorin lapulla
Oisi sinne annettava,
Missä on toella tarvis?
Vaanpa on vapaus tuolla
Esivallalta valittu,
Laulut ovat tehty tuollen,
Pirun öljyllen osattu:
Samppania sankariksi,
Isännäksi itse tehty,
Totiviina tuollen pantu,
Adjutantiksi osattu,
Joukon suuren juohtajaksi
Rommi, konjakki, arakki,
Sotaväeksi suvaittu
Paloviina kaikenlainen,
Upseereiksi noitten saatu
Tappelkymeli toesti,
Likörit monenmakuiset,
Varaväeksi valittu,
Olut ilkeä osattu,
Nimen kanssa kaikenlaisen.
Kirje pitkäksi venyypi,
Puheet puuttuvat keralla
Nimellessä niitä näitä,
Kirotuita kirjoittaissa
Murhamiehistä monista.

Ei meri enemmän niele,
Ei pala tulipalossa,
Ihmiskalloja katoa,
Niinkuin viinan vainon alla,
Turmiossa turhan juoman.
Aika ois olalle panna
Asehia aika lailla
Vastoin viinan vaikutusta.
Papeille ois paljon työtä,
Ammateille aika lailla,
Esivallalle enemmän,
Sota tehä suurenlainen
Vastoin viinoa vihaista,
Ennenkuin katoopi kunto,
Äly ihmisten seasta,
Arvaamaan tämä asia,
Tämä vaara määrällinen
Kamalaksi, kauhiaksi.

MIETTEITÄNI.

Tyhjästä on turha tullut,
Joutavasta jouto henki,
Sen minä minusta tunnen.
Inhoelen itseäni,
Kun on mulla heikko henki,
Rauhatoin, rapasekainen,
Varsin vailla tarkoitusta,
Ilman määrättä, mitätöin,
Kun se työntääpi tukulta
Ajatusta aivohoni.
Avaruuen alkujuurta
Tahtoo, tähtiä, tavata,
Ajatella aurinkoja.