v. 41. Tuonelasta tulleita tauteja vastaan.
vv. 45-48. Taudit olivat joko Jumalan lähettämiä eli säätämiä (luojan luomia) tahi pahain ihmisten nostamia (poiken luomia, rikkeitä, panema-tauteja). Edellisille loitsijat harvoin taisivat mitään voida.
vv. 54-56. Kääntää taudin itseä nostajatansa vastaan; k. XXX: 77-82.
vv. 65, 66. Anna tulinen voima miekalleni.
vv. 79, 80. Niitä ei tarvitse kenenkään sääliä ja armahella.
vv. 84, 85. Joka istuen kipukalliolla jauhat kipuja jauhinkivellä hienommiksi, lauheammiksi.
v. 96. Kiputytön avuksi.
vv. 109, 110. Loitsijat lukemistensa muassa käyttivät myös monenlaisia voiteita; k. IX: 229, 230, XV: 136.
vv. 113-120. K. IX: 263-270, XV: 196-198.
vv. 123-128. K. vv. 45-48.