nenähän utuisen niemen, päähän saaren terhenisen.
Siellä hän rauhassa yksinään
veistävi venoista uutta purtta puuhoavi,
sillä hänellä on mieli
lähtä neittä kosjomahan, impeä anelemahan.
Vene on juuri valmistumaisillaan. Vielä tänään se työnnetään vesille ja huomisaamuna varahin kantaisi se tekijänsä kauvas pois.
Siksipä olikin seppo jo aamulla pyytänyt Annikki-siskonsa valmistamaan erityisellä huolella sulhassaunan. Annikki, »hyvänimikko», sen mielellään tekee. Jo aamupäivällä hän lähtee
— luutoa lehosta, vastaksia varvikosta
ja sitoo veljelleen »lempivastasen». Kotiin tultuaan hän lämmittää saunan ja hakee
veet lemmen lähtehestä,
heraisesta hettehestä.