Ja muori kulkurit nuoret nuo
vie tyttären mustan arkun luo.
Hikiliinaa heist’ eräs kohottaa
ja katsoo, mies surun-synkäks saa:
»Ah, päivästä tästä, jos kuollut et ois,
sua rakastamatta en olla vois!»
Pani toinen liinan paikoilleen
ja purskahti itkuun hiljaiseen:
»Voi, armas, että sä kuolitkin!
Sua monta vuotta jo rakastin.»
Mut kolmas ja nuorin kulkuri tuo,
hän on kalpea, neidolle suuta suo:
»Rakas ollut oot, rakas vieläkin,
iankaikkisuudessa rakkahin.»
HEINRICH HEINE (1799-1856)
YLÖSNOUSEMUSPÄIVÄNÄ
Ah armahin, kun jo arkussas sinä pimeässä nukut, minä astuva oon alas hautahas, minun hyväilyihini hukut.