ERIK BLOMBERG (1894—1965):
Ihmisen koti.
Maa on peittynyt yöhön.
Tähdet valoaan luo.
Kaukana korkeudessa
vaeltaa maailmat nuo.
Sinua rakastan, multa
ja pimeys rajaton.
Tähdet niin etäällä kulkee.
Maa koti ihmisen on.
(Suom. Elina Vaara)
KARIN BOYE (1900—1941):
Tähtien lohdutus.
Minä kysyin tähdeltä yön:
»Valo tienoon oudon, mi kaukana näyt —
sano, kelle säteilet, tähti?
Niin suurena, kirkkaana käyt.»
Hän tähtikatseen loi
mun säälini mykistäen:
»Minä seutuun elottomaan,
ikiyöhön säteilen.
On valoni kukka, mi kuihtuu
avaruuteen autiohon.
Valo tää minun lohtuni on.
Se lohtu kylliksi on»