N:o 159. Live-Kaloja.
Kannu seulottua koivuntuhkaa ja kortteli kalkkia keitetään neljässä kannussa järvi- taikka joki-vedessä väkeväksi lipiäksi ja kaadetaan selkenemään toiseen päivään. Sitte' tuiskutetaan ison pytyn pohjalle' sormen vahvuselta kalkkia ja ladotaan sen päälle' isoja, mutta mielenperäsiin palasiin hakattuja, kuivia kaloja; sen perästä kaadetaan selinyt live' sekaan, ja lasketaan kansi, paino päällä, painamaan ja pitämään kaloja lipiässä, niin että livettä on kalojen päälläkin. Kalat, tässä 5 taikka 6 päivää oltuansa, virutetaan raikkaassa järvi-vedessä, ja pannaan sitte' runsaaseen järvi-veteen vähintänsäkkin viikkokaudeksi likoomaan. Tällä ajalla muutetaan vettä, ensimmältä joka päivä ja viimmeseltä joka toinen. Pakkasilla, talvista aikaa, säilyyvät ne' kauvimman ajan pehmosina, jos otetaan vedestä pois siinä aikansa oltuansa, ja annetaan jäätyä; sillä ylön kauvan vedessä maattua tuleevat ne' kalseiksi. Vedestä otettuna pannaan ne' suolattomaan kylmään veteen kiehumaan, ja kiehuneena kaadetaan ne ruoka-siivilään valoomaan. Näitä syödään karvoilla pippuroilla ja suoloilla, ja sulattua voita annetaan kaseksi. — Taikka 8 luodia voita, puolen korttelia kylmää vettä ja hyppysellinen nisujauhoja keitetään, yhtämittaa sekottaessa, kaseksi. Vähäsiin kaloihin ei tarvita niin väkevää livettä, kuin tässä on neuvottu isoille' kaloille' tekemään. — Joka kuivattuja haukia tahtoo live-kaloiksi, niin tehköön niitä samalla lailla kuin tässä on neuvottu; mutta niihin ei tarvita myöskän niin väkevää livettä, kuin jo on neuvottu tekemään. Tuh'assa liotetut kalat eivät tule sinnepäinkään niin valosiksi kuin lipiässä lionneet.
N:o 160. Keitettyjä Krapuja.
Vettä ja suoloja ja tillejä pannaan kastrulliin kiehumaan. Veden kiehumaan ruvettua kaadetaan kravut äkkiä elävinä sekaan, mutta ei kuolleina. Kypsiksi ja tuli-punasiksi kiehuneena tuodaan ne' pöytään, pantuna ylistenympäri koreudeksi nuoria tillejä taikka persiljaa.
N:o 161. Kravunlihoja öljyssä ja etikassa.
Kasta tehdään hyvästä ruoka-öljystä, viina-etikasta, koviksi keitetyistä ja pienennetyistä munan-ruskuaisista, hiukasta sokerista ja karvaista pippuroista; tähän sekotetaan hyvin sekasin keitettyjä ja kuorittuja kravunlihoja. Kuin tämä sekotus on saanut olla vähän aikaa alallansa, on se valmis pöytään tuotaa karotilla.
4:jäs Jako.
MUNA-RUOKIA.
N:o 162. Hölliksi-keitettyjä Munia.
Munat pannaan kiehuvaan veteen, jossa nuoret munat tarvitteevat kiehua 4 minuuttia mutta vanhat 3. Kiehumasta otettua pannaan ne' oitis yhdeksi minuuttia kylmään veteen. Kielenpäässä sopii koittaa, ennen keittämistä, jos munat ovat pahentuneita taikka ei: se muna, jonka molemmat päät tuntuu kielenpäähän kylmäksi, on pahentunut, mutta se on pahentumaton, jonka pieni pää on kylmä ja vahva pää lämmin. — Munien hyvyys nähdään myös vedessä: pahentumattomat vajoovat veden alle', mutta pahentuneet pysyyvät veden päällä.