N:o 329. Portlaakan suolaamisesta.
Portlaakan saa ainoastansa suolaamalla hyvänä pysymään, sillä sen vetiset varret eivät tahdo kuivua hyväksi; kuivaessa katoo myös siittä se hyvä happamus, joka on sen arvosa maku. Tämä otetaan maasta, ennen kuin hän on ehtinyt paljon siemenelle' tulla, ruokotaan sitte' isommista varsista, niinkuin siemenistäkin hyvin tyystin, mutta pikkusemmat varret jätetään. Se lasketaan sitte' puhtosessa hapaassa kiehuvaan veteen pariksi kuohauksen ajaksi ja sen perästä seulaan valoomaan. — Sill'aikana keitetään suolavettä, pannen joka vesi-kannulle' runsas kortteli suoloja ja puolen kannua etikkaa, niin myös pari lusikallista kryydipippuroita. Näiden sekasin kiehuttua kuurnataan suolavesi ja pippurit pannaan ohkoseen liina-pussiin. Sitte' kuin portlaakka ja suolavesi ovat jähtyneet, pannaan portlaakka pulliinsa ja suolavesi kaadetaan päälle'. Pippuri-pussi pannaan viimmeseksi päälle' ja peitetään sitte' puu-kannella, jonka päälle' pannaan paino. Tässä reidassa viedään pulli hyvään kellariin säilymään.
N:o 330. Persiljan suolaamisesta.
Suolattava persilja otetaan hyvin myöhäseen maasta, virutetaan, ruokotaan ja suolataan pienennetyillä suoloilla pyttyyn taikka pulliin; pannaan sitte' kansi päälle' ja painoa kannelle'. Ennen kuin tätä pannaan ruokiin, liotetaan se vedessä. — Kuivattuna on persilja sentään parempaa kuin suolattuna. Sitä suolataan myös seuraavalla lailla: Virutettuna ja perattuna leikataan persilja pieneksi, sotketaan sitte' nuoressa voissa ja pienissä suoloissa hyvin sekasin — suoloja otetaan puoleksi voin painosta. Sekasin sotkettuna sullotaan se pulliin, pullin-suu niotaan umpeen ja viedään kellariin säilymään. Tätä persiljaa pannaan ainoastansa kasiin ja höysteisiin (stufningar), joihin sitä otetaan hiukan toisen voin sekaan.
N:o 331. Ruoho-löökin suolaamisesta.
Sitä suolataan samalla lailla kuin tämän edellistäkin.
N:o 332. Gurkkujen suolaamisesta.
Gurkut suolataan ennen kuin ovat tulleet siemenille', mutta isot ja pikkuset erinänsä, puu-pyttyin kummatkin. Pyttyjen pohjat ja joka liite' silataan happamalla kyrsällä. Gurkut pyhitään liina-rievulla ja hiastetaan pois siinnä olevaiset nyppylät. Sitte' otetaan lehtiä tuoreesta kirsimarja-puusta ja oivukka-pensaasta, yhtäläisesti kummastakin, ne' pestään itikoista ja tomusta hyvin puhtaiksi, ja kuivataan sitte' vähän tuuleessa. Näistä lehdistä pannaan vähän pytyn pohjalle' ja gurkkuja ladotaan päälle' kertaaseensa, kuitengin niin ett'eivät gurkut ole kiinni laidassa eikä toinen-toisissansakkaan, vaan lehtiä kungin välissä. Gurkkujen päälle' varistetaan tillinlalvan-päitä ja sitte' taas lehtiä pitkin astiaa kertaaseensa, ja lehtien päälle' gurkkuja — vuorottain kumpiakin, niin paljon kuin astiaan mahtuu, johon viimmeseksi kaadetaan hyvin väkevää keitettyä suolavetta jähtyneenä niin paljon, että gurkut ovat suolaveden alla, jonka perästä kansi päälle' lasketaan ja painoa kannelle'. Tässä tilassa pannaan ne' huoneeseen kahdeksi viikkoa käymään, jolla ajalla kansi joka päivä avataan, pyhitään liina-rievulla ja gurkuista kuohuva home' kuoritaan pois. Sen perästä nostetaan ne' kellariin säilymään.
N:o 333. Vihriäisen-kaalin suolaamisesta.
Täksi otetaan punajuurikoiden, mangoldin ja myöskin mollan lehtiä, joita siihen aikaan saadaan. Lehdet puhdistetaan isommista varsista ja pienistä suonista, pannaan sitte' kiehuvaan veteen kiehumaan vähäksi aikaa, jonka perästä ne' kaadetaan seulaan jähtymään. Jähtyneinä puserretaan ne' kuiviksi ja suolataan pyttyyn sillä lailla, että pannaan ensin suoloja pohjalle' ja lehtiä kertaaseensa päälle', sitte' taas suoloja ja lehtiä, niin kauvan kuin lehtiä kestää ja astiaan mahtuu, jonka perästä kansi lasketaan päälle' ja painoa kannelle'. Tässä tilassa säilytetään se kellarissa. — Jos suolaveteen ilmaantuisi hometta, niin kuoritaan se pois, suolavesi pannaan kiehumaan ja kaadetaann jähtyneenä taas kaaliin.