N:o 324. Pitkien Gurkkujen astioittemisesta.
Pitkistä vihriäisistä gurkuista otetaan kuori pois, niin ohkoselta kuin vaan saadaan. Gurkut leikataan sitte' pitkinpäin neljään osaan ja otetaan hopia-veittellä siemenet sisästä ulos; sen perästä pannaan ne' raikkaaseen kaivo-veteen kolmeksi taikka neljäksi päivää, ja vettä muutetaan joka päivä. Vedestä otettua pannaan ne' liina-rievulle' valoomaan, ja senperästä pistellään niihin kanelin-rippuloita ja neilikoita. Sill'aikana keitetään etikkaa, josta kuohu kuoritaan kiehuessa pois päältä. Etikan sekaan pannaan muutama kanelin-rippula, yhden sitronin-kuori ja muutama muskotblomma. Kuin tämä on vähän kiehunut, pannaan gurkut sekaan, joidenka myös annetaan hetken kiehua, mutta ei pehmosiksi. Sitte' pannaan gurkut erinänsä pulliin, joka peitetään, ja etikka toiseen astiaan, myöskin peiton alle'. Kuin molemmat ovat jähtyneet, kaadetaan etikka gurkuihin, jotka sitte' säilytetään kylmässä huoneessa, kahdenkertanen paperi suulle' niottuna. Näitä ei saa kuitenkaan niin kylmään huoneeseen panna että jäätyyvät.
N:o 325. Tillin astioittemisesta.
Tilli virutetaan, ruokotaan, leikataan pieneksi ja pannaan sitte' puhtosiin pulloihin, jotka täytetään hyvällä viina-etikalla.
N:o 326. Panskan-löökin taikka Sipulin astioittemisesta.
Ne' otetaan maasta ennen halla-öitä, päällinen kesi kuoritaan tystin ja niin tarkasti ett'ei sipulit haavoitu taikka loukkaannu. Isot erotetaan pikkusista, ett'ei keittäessä yksi kypsyisi ennen kuin toinenkaan. Sitte' pannaan ne' kahdeksi vuorokautta niin väkevään suolaveteen, joka kannattaa munan, sen perästä taas kahdeksi vuorokautta vähän heikompaan, josta ne' kaadetaan seulaan valoomaan ja sitte' liinaselle'-rievulle'. Nyt pannaan sen verran etikkaa kiehumaan, että sipulit siinnä peittyyvät, ja etikan sekaan kryydi-pippuroita, neilikoita, hiukan sokeria ja vähän kokonaista muskotblommaa. Etikan kiehumaan ruvetessa kaadetaan sipulit sekaan, jossa ne' keitetään hohtaviksi mutta ei vallan pehmosiksi. Sitte' kaadetaan ne' pulleihin (burkiin) jähtymään peiton alla, ja jähtyneenä niotaan pullien-suut tukkoon ja viedään kellariin taikka muuhun huoneeseen säästymään, jossa eivät jäädy.
N:o 327. Punajuurikoiden astioittemisesta.
Tähän otetaan mielukkaammin suurinta laija punajuurikoita. Ne' keitetään; mutta jos eivät ole pehmeneväistä laija, niin otetaan ne' vähän kiehuttuansa padasta, kiedotaan liina-riepuun ja nuijitaan hiljasellen puu-nuijalla. Jähtyneinä kuoritaan ne' ja leikataan lohoiksi, pannaan sitte' klasi-pulleihin ja sekaan hiukan kokonaisia kryydi-pippuroita ja halastuja neilikoita. Viimmeseksi kaadetaan joukkoon hyvää viina-etikkaa, johonka saa myös ruoka-etikkaakin sekottaa.
N:o 328. Penaatin suolaamisesta.
Suolattava penaatti pitää oleman niin myöhään kylvetty, että se vasta syyskuussa on täysi kasvosta, jona se otetaan maasta, ruokotaan, virutetaan, lyöpätään ja pannaan valoomaan. Vasta jähtyneenä ladotaan se kerta-kerralta pyttyyn taikka pulliin pienennettyjen suolojen kanssa. Päälle' lasketaan kansi ja painoa kannelle', että suolavesi nousisi päälle'. Tämä säilytetään kellarissa, ja tarvittaissa liotetaan se ensin vedessä ja lyöpätään sitte', jolla se saadaan suolattomaksi.