Yksi munan-ruskuainen ja 3 taikka 4 tee-lusikallista pienettyä sokeria sekotetaan juoma-klasissa hyvin ahkera niin kauvan että hän kuohuuntuu, sitte' kaadetaan sekottaessa mielen perästä kiehuvaa vettä sekaan, sen perästä rommia, arrakkia taikka konjakkia, mitä kunkin mieli tekee.
N:o 373. Tee-vettä.
Veden pitää pikasesti umpi-kannen alla tuleman kiehuvaksi. Keittäessä pitää kartettaman ett'ei valkian liekki eikä sauhu pääse muuttamaan veden makua; sitä ei siis ole isolla ilme-valkialla keittämistä. — Vesi kaadetaan äkkiä, täydessä kiehumisessa, tee-lehtien päälle' tee-kannuun, joka sitte' oitis tukitaan ja peitetään tuokioksi aikaa. Hyvä tee tarvittee enemmän aikaa vetääntyä kuin huono. — Kaikellaiset kryydit, niinkuin: kaneli, pomeransin kuoret ja neilikat huonontaavat teen ma'un; niitä ei siis ole sekaan panemista. — Ainoastansa huonossa ja pahentuneessa teessä ovat sellaiset kryydit kärsittäviä.
N:o 374. Kahveeta.
Ennen kuin kahve-pavut poltetaan pitää ne' hyvin pestämän puhtaassa vedessä, mutta ei kuitenkaan enempää erältä, kuin vähänä aikana tarvitaan. Oitis pestyä pyhitään ne' liina-rievulla kuiviksi, levitellään sitte' ohkoselta paperille' ja pannaan lämpöselle' malmi-liedelle' taikka uunin-arinalle' kuivuun. Kuivana poltetaan ja jauhetaan ne' tavallisella lailla. — Tätä jauhettua kahveeta pannaan pulloon, ja kaadetaan joka neljää luodia kohden 1 juoma-klasillinen raikasta vettä sekaan, taikka puolen naulan päälle' 4 juoma-klasillista. Sitte' hölkytetään tätä kymmenkunta minuuttia peräkkanasin, jolla ajalla ei suullinen saa olla piukassa, ett'ei pullo halkeisi. Sen perästä painetaan vasta suullinen kireemmin kiinni ja pullon annetaan olla alallansa 8 taikka 10 tuntia. — Jos tämä tehdään ehtoolla, niin on se aamulla valmista. — Tämän ajan perästä juoksutetaan se puhtaan palttinaisen- elikkä liina-rievun läpitte', ja kahveeta keittäissä otetaan tätä siilattua ainetta yksi lusikallinen joka kahteen lusikalliseen veteen. Kuin vesi on ruvennut kahve-pannussa kiehumaan, kaadetaan kahve'-aine siihen sekaan, ja annetaan sitte' toistamiseen vähän kiehahtaa, niin on kahve valmista. — Jäljelle' jääneestä porosta saadaan vielä niin hyvää kahveeta kuin kahve-pavuistakin tavallisella keitto-lailla. Pestyistä kahve-pavuista saadaan paljon väkevämpää ja paremman makusta kahveeta kuin pesemättömistä; ältäköön siis pesemättömistä kahve-pavuista keitettäkö tavallisella laillakaan kahveeta.
15:ta Jako.
MUUTAMIEN RUOKA-AINEIDEN TEOSTA JA SÄÄSTÖSTÄ, NIIN MYÖS TARPEELLISIA TIETOJA RUOKIEN KORJUSTA.
N:o 375. Peruna-jauhojen teosta.
Puhtaaksi pestyn saavin-suuhun sidotaan puhdas ja harva raiti, sen päälle' raastitaan mäihäksi suuria hyvin puhtosiksi pestyjä perunoita. Tähän peruna-mäihään kaadetaan aina tavantakaa, sitä myöden kuin sitä raidille' karttuu, puhdasta kylmää vettä ja sekotetaan vispilällä niin että jauho-aine' juoksee raidin läpitte' saaviin. Tätä tekoa tehdään niin kauvan kuin perunoita kestää. Jos sitte' vielä saaviin mahtuu, kaadetaan siihen kylmää vettä melkeen parrasten tasalle', jonka perästä sen annetaan olla alallansa tunnin aikaa, että jauhot ehtiivät hyvin laskeentua. Sitte' ajetaan siittä tumma vesi pois, ja kaadetaan puhdasta vettä siaan niin paljon että saavi on puolen paikoilla. Tähän muutetaan puhdasta vettä kahdesti päiväässä, siksi kuin nähdään veden olevan ottaissa niin kirkasta kuin pantaissakin. — Joka veden muuttaissa sekotetaan pohjassa olevat jauhot veden kanssa hyvin sekasin, jonka perästä saavin täytyy olla loukkaamata toiseen muuttoaikaan asti. — Vimmesessä veden muutteessa kallistetaan saavi uurteellensa, että vesi tyystemmin poissaataisiin; sen perästä levitetään raiti jauhojen päälle' imemään viimmestäkin märkyyttä siittä. Sitte' otetaan jauhot saavista mukavalla aseella, ja levitellään paperille' taikka raideille' kuivumaan. Muutamat kuivaileevat myös niitä pelleillä, vähän-lämpösissä uuneissa.
Toisella lailla.