Isoja puhtaiksi pestyjä perunoita raastitaan mäihä-raudalla mäihäksi. Tätä mäihää pannaan vähän erältänsä jouhi-seulaan, ja seula lasketaan puhtosella kylmällä vedellä täytettyyn puhtoseen saaviin. Tässä sotketaan ja sekotetaan sitä käsin, ja seula nostetaan sitte' vähän ajan perästä ylös, että vesi pääsee siittä ulos juoksemaan. — Tällä lailla virutetaan tätä mäihää seulassa niin kauvan, että vesi juoksee siittä saaviin varsin selkiänä, josta nähdään mäihässä ei enää olevan jauho-ainetta. Kuin kaikki jauhoiksi aivotut perunat sillä lailla ovat mäihänä seulan läpitte' virutetut, on myös vesi muuttunut niistä ruskeamaiseksi; sen annetaan siis olla alallansa 5 taikka 6 tuntia, että jauhot ehtiivät laskeentua pohjalle', jonka perästä vesi kaadetaan pois saavista hyvin visusti ja hiljallensa, ja sitte' uutta raikasta vettä siaan, joka sekotetaan tukevasti pohjassa olevien jauhojen kanssa hyvin sekasin. — Jos tämä vesi, 5:den taikka 6:den tunnin perästä, taas on selinnyt, niin ovat jauhot siittä laskeentuneet pohjalle', ja sadaan siis muuttaa uutta vettä. Sitte' kuin vesi viimmesen kerran on saavista poiskaadettu, peitetään saavi puhtaalla ja köykäsellä liinalla ja viedään ilmaan kuivumaan, ja kuin jauhot ovat niin kuivaneet, että ne' veittellä saadaan saavista pois vuoltuksi, levitellään ne' paperille' täydellisesti kuivumaan. Kuivina hierotaan ne' pieniksi ja seulotaan hyvin taajalla seulalla, ja säilytetään sitte' klasi-astioissa. Jos tahdotaan erinomasen pieniä jauhoja, niin kuorittakoon perunat ja otettakoon silkki-seula tavallisen jouhi-seulan verosta.
N:o 376. Kaalin hapantamisesta.
Sitte' kuin kaalin-keristä, elikkä kupu-kaaleista, kaikki vihriäiset lehdet ovat tarkasti pois ruokotut, survotaan ne' petkeleellä pieniksi ja varistellaan ohkoselta puhtaaseen ja tiiviiseen neliikkoon, taikka muuhun astiaan, jonka pohjalle' pitää sitä ennen oleman levitetty ehjiä kaalin-lehtejä. Näihin survottuihin ja astiaan varisteltuin kaaleihin varistetaan suoloja, tillin-lalvoja ja muutama pisara etikkaa. Tämän päälle' pannaan taas kertaaseensa kaalia, suoloja, tillin-lalvoja ja muutama pisara etikkaa. Kuin astia tällä lailla on saatu vähitellen täyteen, varistellaan viimmesen latomus-kerran päälle' hiukan kuminoita ja sotketaan sitte' kaalit piukkaan. Astia peitetään nyt puhtaalla liina-rievulla, jonka päälle' lasketaan sisään sopiva kansi ja kannelle' kiviä painoksi. Tämä viedään nyt lämpöseen huoneeseen käymään, ja käymästä lakattua otetaan paino pois, kansi pyhitään ja homekkin, jos sitä on astiaan tullut. Sitte' pannaan kansi taas siallensa ja kivi kannelle', pitämään sitä kohdallansa, jonka perästä se viedään jäätymään kylmään ja hyvänä pysymään talvi-ajan. Tarvittaissa valmistetaan tätä syötää sillä lailla kuin N:o 21 on neuvottu.
N:o 377. Kuinka kovat pavut saadaan pehmenemään.
Kaikki pavut eivät tahdo pitkälliselläkään kiehumisella oikeen pehmitä. Sellaisia papuja keitettäköön järvi-vedessä ja pantakoon hiilistä puhdistettua ja seulottua koivun-tuhkaa yksi kukku-lusikallinen tihkuun liinaseen-riepuun ja niottakoon tukevalla langalla hyvin kiinni. Tämä tuhka-pussi lasketaan kiehuviin papuhin, sitte' vasta kuin ne' ovat ryppyyn kiehuneet, ja kuin pavut ovat pehminneet, vedetään tuhka-pussi ulos padasta sillä pitkällä langalla, jolla se on kiinni niottu. Sen perästä suurustetaan elikkä valmistetaan pavut.
N:o 378. Munien säilyttämisestä yli suven.
Kukin talon-tointa pitävä nainen tietää, ett'ei ennen Kesä-kuuta munitut munat pysy kauvan hyvinä. Me neuvomme siis latomaan niitä huoneen-pesään, tuh'an sisälle', ja pitämään pellit aina auki, niin säilyyvät ne' hyvinä enemmän aikaa kuin astiassa. Tuhkaa pitää pesässä olemaan niin paljon että munat ovat hyvässä peitossa. Tuh'an päälle' pantakoon vähän suoloja.
N:o 379. Paleltuneiden munien parantamisesta.
Paleltuneet elikkä jäätyneet munat lasketaan raikkaaseen suoloilla sekotettuun kaivo-veteen sulaamaan, niin tuleevat ne' entiseen tilaansa.
N:o 380. Kuinka härskiys poisotetaan suolatuista Lohista, Silleistä,
Siioista ja Silahkoista.