KAARLE. Te seuraatte minua paikalla isäni luokse.
EMILIA (Ylpeästi:) En käy teidän kanssanne kaduilla. — Jättäkää meitä?
KAARLE. Silloin minä olen käyttävä väkivaltaa!
13:s Kohtaus.
Entiset. Ernst.
ERNST (Syöksee Kaarlen päälle, tarttuu hänen käsivarteensa ja vetää häntä väkevästi esiin;) Ha, ilkiö! — Eikö se jo ole sinulle kylläksi, että olet tuottanut murhetta ja puutetta majaani, pitääkö sinun myös koettaman saastuttaa se pahuuksilla, rehellistä nimeäni häpeällä tahrataksesi?
KAARLE. Laskekaa minua irti!
ERNST. Vielä sana, ja minä muserran tyhjän kallosi! (laskee häntä irti:) Älä liiku paikalta, taikka ruhjon sinua, kuin hauraan ruovon! — Maria, onko hän solvaissut sinua?
EMILIA (Astuessaan esiin:) Minä olen häntä varjellut!
ERNST. Emilia!