Kaarle (kätkettynä.) Ernst. Emilia.
EMILIA (Oikealta.) Hyvää huomenta, Ernst!
ERNST. Emilia! — Hyvää huomenta! — Ei tämä ystävällinen sana, mamsellini. —
EMILIA. Ja mintähden ei? — puhun hiljaisesti — oi, minä tiedän, kuinka vaarallinen tämä sana tässä paikassa on — kuitenni ollen vierasmiehittä, täytyy minun niin sinua kutsua.
ERNST. Oi, älkäätte kutsuko minua enään niin — minä välttäisin teidät koskaan taas kohtaamasta.
EMILIA. Mitä se on?
ERNST. Ell'ei sisareni raukka olisi kärsivä, niin olisin jo jättänyt tämän onnettomuuteni paikan.
EMILIA. Enkö minä enään ole se sama? Se sama Emilia, jotas lapsena jo rakastit? Ernst, mikä se on, joka uhkaa luovuttaa sinut minusta?
ERNST. Ei mitään, mamsellini!
EMILIA. Puhu, mistä tämä käytös-tapa?