Bade, bade! Mij gaztom pukalan?
Ali tenid, bade, voitelis tele?
Voitelis tele, ali izeris zere?
Bad vuživ tiis köƷid va vizivte?
Munisni, loktisni maior götiräs,
Kerahš-ke naja kik peliš;
Kik peliš, koimödes piže.
Boštasni-ke naja miča niles;
Puksisni-ke naja samöi pižes šire:
Nil-lei, nil-lei gažtom pukalan?
Ali tenid, nil-lei, and, mamid žal?
And mamid žal? ali čoid, vokid žal?
Čoid vokid žal? ali rodid vužid žal?
Paju.
Paju, paju, miksi oot sä suruissas?
Painaakohan pohjatuuli sinua?
Painaako pohjanen vai ruoskiiko rakehilla?
Vai valaako kylmää vettä merestä juurillesi?
Menivät, läksivät majorin vaimot,
Melaa kaksi tekivät he;
Kaksi, paatti kolmanneksi.
Veivät neidon kaunokaisen,
Laskivat keskelle venettä.
Tyttö, tyttö, miksi oot sä suruissas?
Suretko sä isää, tyttö, vai äitiäs,
Isää, äitiä, veljeä, sisarta,
Sisarta, veljeä vaiko sukulaisia?
Runo on pitempikin, vaikk' ei Popov tunne jatkoa. Toisessa hänen julkaisemassansa innossa, jonka herra Ardaschev on säilyyn kirjoittanut,[40] vaihtelevat kysymykset ja vastaukset seuraavin tavoin:
Roi, roi, roi! Kičče vetlin?
" " " Kičče munan?
— Völes korsnï.
Kučem tenad vödid?
— Lïsa kïmesa.
Roi, roi, roi! Kičče vetlin? j.n.e.
Möskös korsnï.
Kučem tenad möskid?
— Sura mös.
j.n.e.
Roi! mihin olit mennyt?
Mihin menet?
— Hevosen hakuun.
Minlainen hevoses?
— Laukki otsassa.
Roi! mihin olit j.n.e.
— Lehmän hakuun.
Minlainen lehmäs?
— Sarvet päässä.
j.n.e.
Ensimäisessä runossa kohtaa meitä nyt sama runomitta, millä Pišša Pašša alkaa: kolmelle, neljälle ja useammallekin trokeolle rakennettu mitta, jossa daktylit usein asettuvat näiden sijaan. Toisessa runossa on värssyjä kahdella tai useammilla trokeoilla, joidenka rinnalla on daktylejakin; sama on laita myöskin tuossa merkityksensä puolesta epäselvässä katkelmassa, joka alkaa näin:
Modla polin
Pan činase
Kod pan?
L'ok pan.
Kod lok?
Bizim lok.
Kod bizim?