47. Stalun vaimo kutsutaan luteeksi (luhdač), siitä syystä että hän rautaisella pillillä imee vertä ihmisten ruumiista.
64. Pieniä lapsia sanotaan mairitellen pöllöiksi (juglač), koska he silmät suurina päässä katselevat ympärillensä.
VIII.
Pienempiä lauluja.
5.
Morse faurog.
Pastos paivva Kiufwresist' javrra Orre Iavvra
Ios kaosa kirrakeid korngatzim
Ia tiedadzim man oinæmam jaufre Orre javvra
Ma tangast lomest lie sun lie
Kaika taidæ mooraid dzim soopadzim
Mak tæben saddesist oddasist
Ia poaka taidæousid dzim karsadzim
Makqvvodde roamaid poorid ronaid
Kuliked palvvaid timsuttatim
Mak kulkivvoasta Jaufræ Orre Jaiifræ;
Ios mun tæckas dzim kirdadzim sææst vvorodzasææst
Æ muste læ sææ dsiodgæ sææ maina taockao kirdadzim
Æka læ Julgæ songiaga Julgæ, ækælæ siædza
Fauron sietza, maan koimalusad
Dzim norbadzim.
Kalle ju læck kucka madzie vvordamadzie
Morredabboit dadd paivvidad, linnasabboid
Dadd salmi dadd liegæ sabboid vvaimodadd
Ius kuckas sick patæridziek
Tannagtied sarga dzien insadzim
Mi os matta læda sabbo korrasabbo
Nu ly paddæ soona paddæ, ia salvvam route salvvam
Kæk dziabræisiste karrasistæ.
Ia kæsæ myna, tæm aivvitæm punie poaka
Tæmæ jardækitæmæ Parne miela
Pisegga miela noara iorda kockes jordæ
Ios taidæ poakaid læm kuldædæm
Luidæm radda vværa radda
Ouita lie miela oudas vvaldaman
Nute tiedam poreponne oudastan man kauneman.
Tämä runoelma on painettu Joan. Schefferein Lapponiaan, Frankfurtissa 1673, sivulla 283. Oikokirjoitus on peräti virheellinen, jonka vuoksi monta sanaa ei saata laisinkaan ymmärtää, vallankin kun, kuten näkyy, suusanaisesti esiteltäissä useimpia tavuita on kerrottava. Tähän liitän siitä Utsjoen murteella käännöksen, jonka olen tehnyt enimmäkseen Aslak Laitin avulla. Schefferin ylimalkaan oikeaa latinalaista käännöstä rasittaa kuitenkin muutama virhe; vertaa tähän jotenkin tarkkaa käsitystä Herderin kirjassa: "Stimmen der völker in liedern," Upsalassa 1815, sivulla 107, yleiseen tuttu Kleist'in mukailemasta.
Nuo kolme tässä mainittua sorsa-lajia ovat: čoađki, telkkä, čuädńag metsä-hanhi ja čiksa, gen. čiuvssa vaalea- siipi-sorsa.
5 b).