Suomen kansan Sanalaskuja.

1. Aura atroja parempi, kirnunmäntä tarpomia.

Atro eli atrain on raudasta tehty, moniväkänen, pitkävarrellinen kalaniskuase, jota toisissa arinaksi ja ahinkaaksiki sanotaan. Tätä sanalaskua myöten on siis maaviljelö ja karjapito kalastamista etusampi, jota millä emme todeksi kiellä, vaan toivoenki, monen, jonka pellot ja karja kalastamalta laihtuvat, paremmin tämän asian varten ottavan, Joka kaikki kalastamisessa yhteen lukee, ensiksi työn ja aineet pyydyksiä saadessa, sitte vaivat ja ajankulun pyytäessä ja sentehtyä panee rinnottain saaliinsa ja sen hyödyn, minkä hän kaikilla näillä töillä, vaivoilla ja kuluilla olisi voinut maallansa toimittaa, hän helposti keksii kalapyynnin ei konsa olevan maatyöhön verrattavana. Niin mikä onkan syynä, että hän ei kuitenkan kalastamista heitä? Ei muu, kun että kalapyynnissä näkee vaivansa pikemmin ehkä kehnostiki palkittavan, jota vaston maaviljelö ja karjahoito vasta myöhemmin, ehkä monikertasesti auttavat. Ainoastaan meriluodoilla ja rantamailla asuvilla, joilla ei ole tilaa maata viljellä ja karjoja pitää, on kalapyynti luonnollinen työ ja heiltä pitäisi maamiehen enimmän kalatarpeensa maaviljalla hankkia, niin kummallenki toisen hyvyys ulottuva. Ja miksi ei sopisi hänen itse'ki, ehkä vaan aikalomasta, kaloja jänöistänsä pyytää. Kun tämä vaan harvon tapahtuisi, niin järvet kalasempina asuisivatki ja hänellä olisi siitä vielä seki etu, vähemmällä työllä pian yhdenkertasen saaliin saada, kun nyt paljolla väellä likipuhtaiksi kolatuista vesistänsä. Monta muuta sanalaskua löytyy, jotka osottavat olevan Suomen kansalla tässä asiassa hyvän ymmärryksen. Niin esimerk. menneen Helmikuun Mehiläisessä Sanal. 4 ja seuraavat:

2. Joka kaiken kesän onkii, sitä talvella nälkä tonkii.

3. Kapia kalanen pöytä, leviämpi leipäpöytä. Wähän toisella tavalla ennestäänki luettava Gottl. Otavan I:sessä Osassa, s. 132.

4. Laulu laiskana pitävi, virret työtä viivyttävi.

Niihin koskeva jotka laulun työnänsä pitävät, ei niihin, jotka töidensä välistä ja ilman huviksi laulelevat. Katso Helmik. Mehil. Sanal. 8.

5. Laulu työksi huokiampi, luku sielulle parempi.

On hengellisistä lauluista jo luvuista ymmärrettävä.

6. Tehty työ alotetusta, valmis vaimo kosjotusta.