Wapahtajan syntymäaikoina taikka heti jälkeen alkovat Ruotsalaiset ryöstöretkiänsä Suomessa. Alinomasia tappeloita sattu Ruotsalaisten ja Suomalaisten välillä siksi että, kahdennentoista vuosisadan alussa, Suomalaiset peräti lannistettiin vainojiltansa. Jälkisillä ajoilla annettiin Suomi eli joku osa siitä palkinnoiksi ansiollisille miehille. Niin sai kuningas Kaarlo kahdeksannen aikana, v. 1468, Wallanhoitaja Eirikkä Askon poika Totti Suomen aluekseen. Kuudennentoista vuosisadan keskitiessä oli Suomi Hertua Juhanan omasuutena, joka Hertua sitte myöhemmin kuningasna Ruotsia hallitsi Juhana kolmannen nimellä. Sata vuotta siitä, taikka naisvaltian Kristiinan aikoina, oli melkein joka pitäjäs Suomessa erityisten ritarien eli aateli- miesten alla. Pyhäjoki oli annettu vapamaaksi Falkenperin ja Bielken herrassuvuille, jossa arvossa oli siksikun v. 1674, kuningas Kaarlo yhdennentoista hallitessa, ruunulle jälle perittiin. Ei tässä pitäjässä kuitenkan ole vapaherrallisia asuntoja taikka kartanoita löytynyt.
Maaselkä on itäpuolella Pyhäjoen rajana. Mainittu Maaselkä niillä tienoin ei ole erittäin korkia; kuitenki saapi pitäjän suurin järvi, Pyhäjärvi nimeltään, siltä enimmän vetensä ja niin itse Pyhä jokiki, joka samasta järvestä lähtien juoksee monimutkasesti ja, kaksi muuta, ehkä pienempätä järveä matkallansa kuljettua, viimmen Pohjalahteen laskeupi.
Seuraavat pitäjät kohtaavat Pyhäjokea: itärajoilla Iinsalmi ja Siikajoki, pohjaspuolella Salo, länteenpäin meri ja Kalajoki, etelässä Kalajoki, Wiitasaari, ja Pielavesi. Pituudelleen on Pyhäjoki noin 20 penikulmaa, leveydelleen korkeinta kolme, koko laajuudelleen noin 30 nelikkopenikulmaa. Pitäjän äärimmäisin perukka on etelyyttänsä Pietarsaaren kaupungin kohdalla. Joka täältä lähtisi pitäjän toiseen päähän vaeltamaan, eikä tahtoisi pitäjästä matkallansa ulota, hänen tulisi kulkea ensin 8 penik. pohjasta vasten Kärsämäen kirkon seuduille, siitä kääntyä luodetta kohti ja matkata 5 penik. Haapajärven kirkolle asti, josta vielä tulee noin 8 penik. länsiluoteista suuntaa Pyhäjoen suulle, meren rannalla.
Ilman jo mainittua Pyhäjärveä ovat muita suurempia vesiä pitäjässä Haapajärvi ja Merijärvi, joiden halki Pyhäjoki juoksee. Enokoskista eli keskiputouksista, joita yleiseen luetaan päälle seitsemänkymmenenki lienevät Pyhä-, Pohjas- ja Etelähouru suurimmia. Korkeimmat vuoret ja vaarat tavataan Pyhäjärven seuduilla, epäilemättä pienempiä säärilöitä isosta maaseljästä. Niiden seassa ovat mainittavia Mäkiöisten vuori ja Hiidenmäki.
Epäilemättä ovat tämän pitäjän rannimmaiset ääret ennen olleet, mikä veden alla, mikä saari- ja luotomaana. Mutta jo 3 eli 4 sataa vuotta sitte on maatuminen ja meriveden laskeuminen ollut yhtäläiseen merkittävä. Moniaita pienempiä niemekkeitä ja saariloita löytyy kyllä vieläi, vaan ei kokonaiseksi saarestoksi. Mainittavimmia taitaisi olla Wuotinkari eli Hahtikari, jossa entiseen aikaan muutamia kalasaunoja löyty, vaan myöhemmin asetettiin turvallinen markkinapaikka. Wainonaikana, syksyllä v. 1808, hävittivät Ruotsalaiset tämän markkinapaikan pitäjän asukasten suureksi onneksi, koska muuta hyvää ei ollutkan samoista markkinoista, kun että menettivät talonpoikain tavat ja tavaran. Tällä niemellä ammuttiin Ruotsalainen överisti Flemminki ja kaputeini Bruunkruona, pääsiäisaattona 1808, ja kuolivat vähä aikaa jälkeen Braahessa. — Mainittama on myös Tervonenä, jossa näihin aikohin asti on löytynyt eräs kivistä rakettu mutkakuja Pietarinleikiksi kutsuttu. Se oli siitä laadusta, että vaivoin osasi palata, ken kerran oli sisäytynyt. Joku Pietari lienee sen hankkia ollut, eikä näytä sillä alustaankan muuta mielenä olleen, kun saada siinä kesäsaikoina lystäillä. Nykyään on se hävitetty. — Samalla niemellä saavutettiin Ruotsalainen keneraali Lyövenjelmi, pääsiäisaikoina 1808, hevosen esinnä altansa ammuttua. Pisin mereen pistäyvä niemi on Hyytämä, eteläpuolella joensuuta. Tällä niemellä kävi herrasväki ennen aikausein kesäsaikana lystäilemässä ja kasvo sillä sillon viljalta kaikenlaisia marjoja. Lukemattomia nimiä ja muita kuvaelmia, hakatut kallioon niemen eteläpuolella, löytään vielä muistona tästä herrasväen käynnistä. Tästä niemestä kolme neljännestä Pohjoseen on Hanhikiven saari. Saarella löytyy iso kivi, ympärimitaten 45 kyynärää, 9 kyynärää korkia. Hanhikivellä sanotaan muinastaikaa olleen Wenäjän ristin ja Ruotsin ruunun ynnä muiden merkkein hakattuna. Nyt niitä ei enään tunnu, eikä ollut tuntunu vuosina 1736 ja 1744, jollon provasti Mathesius, ensimmäisellä kerralla isä, poika jälkimmäisellä, muutamain herrain kanssa oli Hanhikiveä katsomassa käynyt. Myös sanotaan Hanhikivi olevan rajamerkkinä Pyhäjoen ja Salosten pitäjäin välillä, samatekun Wasankari Pyhäjoen ja Kalajoen. Sama Wasankari ei ole muu kun eräs hiekkaluoto, kallio keskellä. Pyhyjoen laivasatama, Waaraniemi nimeltä onki hyvin vaarallinen ja Harvoin laivoilta etsitty, jos ei pienemmiltä, sillä se on amonna pohjas-, luode ja länsi-tuulillenki. Braahen kauppiailla on täällä tervahovi ja pikiruukki, joka jälkimmäinen laitos jo kuitenki tovista on rappiossa ollut, koska termaruukki pitäjässä viimmivuosina on vähennyt. Luultamasti tulee tervahoville sama loppu ja koko satamalle samate. Monta lähdettä erimakusella vedellä löytyy pitäjän sisässä. Muutamia jousilyöntiä ylipuolella Luodontaloa Pohjaskylässä on tavallinen terveyden lähde, jossa ei niinkän aikoja sitte vielä seiso avaratupanen lähdehuone. Saman lähteen vesi on lääkäreiltä tutkittu ja hyväksi kiitetty. Wielä 1813 nautittiin tätä vettä monelta kivulaiselta ihmiseltä suureksi hyödyksi, vaan siitä ruveten on lähde joutunut unhotuksiin.
Pyhäjokea on ennen suuremmillaki veneillä kuljettu, paitsi hourupaikoissa. Tähjän jokea kaivautti ruunu v. 1760, Kemin kompanialla, venekulkua varten. Weneissä kulettivat ylimaalaiset voinsa ja muun kalunsa alas, venehin kulki pappi pitäjällä, siksikun pitäjän maatie Maaherra, Baruuni Karpelaanin ja seurakunnan kirkkoherran, Tohtori Westsynthiuksen ahkeroimalla ja huolella vähä ennen v. 1790 toimeen saatiin. Mainittava asia on se, että vesi joessa vuosi vuodelta mähenee ja vanhain tarinaa myöten ennen meitäki on samalla tavalla vähennyt. Kuitenki on tulva vieläki hyvin korkia keväillä. Kuivan tähden on maatietä täällä alempana neljänneksen matkalta muuttaa aiottu. Rata uudelle tielle suinattiin ja hakattiin Elokuussa 1816, vaan taitaa kuitenki aikoja mennä, ennenkun saadaan valmiiksi.
Wähä paremmin, kun puolipenikulma merestä, jakaupi joki kahtaalle ja haarain keskelle jääpi Luodon saari, jonka meriaärisessä päässä äskenmainitulla Wuotikarilla on paikkansa. Tällä luodolla, suuruudeltaan 1/26 osa nelikkopenikulmasta, elää yhdeksän taloa, paitsi muita eläjiä, torppareja, mökkiläisiä ja muita semmoisia. Luodon ylipäässä toinen toistansa rinnatusten ovat ennen mainitut houruenot. Etelähourulla oli ennen sahamylly ja nykysemmin tuumattiin sihen rautaruukkia saada ynnä naulapajan kanssa. Waan siitä tuumasta ei syntynyt kun uusi jauhomylly pohjaspuolella hourua; vanhoja löytyy usiampia eteläpuolella. Pohjashourulla on vieläki sahamylly vaan rappeunut ja heittiönä jo päälle kymmenen vuoden ollut. Näiltä tienoin katsellen on erittäinki meripuolinen suunta mitä kaunihimmia. Maa sinnepäin viettävä on kaunistettu vaihtelevilta kunnailta, laksoilta, saariloilta, putailta, vihannoilta vainioilta, hyvin raketuilta taloilta jne. Wihdoin ennättää silmä merenrannalle karinensa, nieminensä, saarinensa. On sitä siinä kylläki äkkinäisen katsella. Kun vielä tyynnä kesäiltana meri toisinaan kangastelee ja luopi etäisemmät, muuten näkymättömät louhet, saaret ja luodot silmän näkymiin, niin siinä sillon oikein iloksensa jonkun hetken silmiänsä sulottelee. Senlainen kangastaminen merellä tulee valosäteiten taittumisesta veden pinnassa. Jos panet lantin johonkuhun astiaan ja astut ulommaksi, ettet enää näe lanttia pohjassa, niin aivan samalta seisopaikaltasi rupeat sen taasen näkemään, jos annat jonkun toisen lyödä mettä astiaan. Siinäki tapahtuu samanlainen valo säteiten taittamus. Kun meri kangastaa, ennustavat Pyhäjokelaiset pohjaista myrskyä seuraavaksi päiväksi, mutta kuitenki tuulee kyllä usein etelästä seuraavana päivänä.
Mistä Pyhäjoella lienee nimensä, on vaikia arvata. Luulisi tulleen Pyhäjärvestä, josta joki alkaa, vaan eikö ennen lie itse järviki nimensä Pyhäkoskesta perinyt, joka on seitsemän neljänneksen päästä merenrannalta ylös lähtien.[7] Epäilemättä ovat täällä, kun muuallaki tavallisesti, rantaseudut ennen sydänmaita tulleet asutuksi ja niin Pyhä koski ennen Pyhäjärveä tutuksi joutunut. Waan kuinka tämä koski ynnä monen muun paikan on pyhän nimen saanut, siitä olemma tätä ennen maininneet: eikö lie tämänki seuduilla pyhiä juhlallisia toimituksia esivanhempamme pakanallisessa uskossa harjotettu. Seuraava tarina käypi vielä Pyhälän maasta: oli joukko vihollisia kerran niille tienoin asettaunut ja yöksi nukkumaan ruvenneet. Waan yöllä oli pensaita maasta kasvanut ja peittänyt makaajat. Wartiat aamulla ei ketänä nähden rupesivat pensaita raivaamaan, vaan samassa katkovat päät kumppaleiltansa. Sen havattua jopa säikähtäin juoksivat pois ja huusivat mennessään; se on pyhä paikka.
Wanhoista tiedoista on vähin uskottava, Pyhäjoen ennen muinan Kemin pitäjän yhteyttä olleen. Myöhemmin tuli se siitä erotetuksi yhdessä Salon pitäjän kanssa, jolla jo 1310 näyttää omituinen kirkkoherra olleen. Wähä ennen Upsalan papiskokousta v. 1593 joutu Pyhäjoki Salosta erille. W. 1805 oli kysymys pitäjän halkasemisesta kahdeksi, vaan johon esivalta ei sillon lupaa antanut. Arvattamasti tulee sama kysymys ensi someliaassa tilassa uudistettavaksi. Kansan edesmenneinä aikoina suunnattomasti lisäynyt paljous, ylemmäisten kahden eli kolmen seurakunnan tarve lähemmästä ja huolellisemmasta kirkkoherran hoidosta tekisi kaikite'ki hyödylliseksi asiaksi pitäjän kahtaalle halkasemisen. Haapajärven ja Oulaisten kappelien välille 1805 käyty raja erottaaki jo pitäjän kahteen osaan, ylipuoleen ja alapuoleen. Koko pitäjässä on 20 suurta kyläkuntaa, 220 mantaalia, 900 taloa, 10,000 henkeä, 6 kirkkoa. Papeista, kirkkoherroista ja kappalaisista on muualla kirjotettu.
[7] Sana pyhä näyttää ennen vanhaan merkinneen jotai kauhittavaista, johon oi ollut menemistä, koskemista eli muuten sen kanssa mitään toimittamista, Suomentaja.