Emäkirkosta.
Emäkirkon seurakunnan rajalla ovat P. Salo, I. Oulaisten ja Merijärven kappelit, E. Kalajoki ja L. meri. Laajuudeltaan on se 5 nelintäpenikulmaa ja luetaan emäkirkon ala 6 kyläkuntaa, 46 mantaalia, 210 taloa, 2330 eläjätä. Suurimmat järvet ovat Pelkonen, Ahmenlampi, Polus, Liminkajärvi, Wiirretjärvi ja Majavajärvi. Kirkolta lasketaan 2½ penikulmaa polkutietä etäisimpään taloon Liminkojassa, metsäkylä Wihannin kappelin erämaiden rajalla. Kirkko, joka seisoo pohjaspuolella jokea likellä merenrantaa, on rakettu v. 1593. W. 1669 kaasi eräinen kova myrsky kirkontornin ja repi osan katostaki. Oululaiset, jotka sihen aikaan purjehtivat lähemmin itärantaa, olisivat omilla kuluillaan uuden tornin rakentaneet, koska oliki se heidän retkillään tarpeellinen merkki. Waan pitäjän miehet luulivat kunniansa ja armonsa, ehkä jumalisuutensaki siitä polkeuvan, eivätkä suanneet vieraita sihen työhön, jonka itset v. 1671 tekivät. Sama torni on vieläki pystössä ja on noin 100 kyynärää korkia.
Tapuli on rakettu v. 1739. Siinä on kaksi jommoistaki kirkonkelloa somasti yhtyvillä äänillä. Sanotaan niitä ennen kolmeki olleen, vaan yhden isonvihan aikana vihollisilta viedyksi. He olivat — hokua myöten — kokeneet kaikkiaki saada, vaan ylös tapuliin sitä varten noustuansa olivat surkian kyydin keiulaisilta saaneet. Kuitenki olivat hengissä maahan päässeet ja sitte myötänsä vieneet kolmannen kellon Merijärvelle asti, jossa se oli monen sylen syvyyteen jään alle uponnut. Siellä luulevat lujauskoset sen vieläki olevan. Tosi kuitenki on, että ennen kolme kelloa oli tapulissa, vaan luultavasti myötiin kolmas, emäkirkolla joutava, kello jollekulle kappelin kirkolle.
Merijärven kappeli.
Merijärvelle luetaan emäkirkolta 2 penikulmaa kaakossuuntaa. Rajoina ovat P. ja I. Oulasten kappeli, E. Kalajoki ja L. emäkirkon lääni. Koko seurakunta on kun kairana emäkirkon ja Oulaisten välillä. Sisällänsä pitää 3 nelintä penikulmaa, 3 kyläkuntaa, 18 mantaalia, 75 taloa ja 800 eläjätä. Järvistä on jo itse Merijärvi nimitetty ja toisia löytyy Riitalampi, Savanlampi ja Saukonjärvi. Pyhäkosken tähden, jota veneellä ei päästä, on Merijärvestä jokeen uusi veneväylä kaivettu, jota kutsutaan Tähjänjoeksi. Kirkolle tulee 3 neljännestä maatiestä, neljännes maisin, 2 vesitse Merijärveä.
Oulaisten kappeli.
Oulaisille luetaan 4 penik. itäänpäin emäkirkolta. Rajoina P. emäkirkko ja Salo, I. Haapajärvi, lou. Kalajoki ja Merijärvi. Suuruudeltaan 4 nelintäpenik., 4 kyläkuntaa, 40 mantaalia, 190 taloa, eläjätä. Suurimmat järvet tässä seurakunnassa ovat Piipsjärvi, Niitunlampi, Kallisjärvi ja Wiitajärvi, viimmenen puoliksi Kalajoen sisässä. Enin osa seurakuntaa on maatien vaiheilla. Seurakunta sai oman kirkon v. 1682.
Haapajärven kappeli.
Haapajärven kirkolle tulee 7 penik. emäkirkolta itäänpäin. Rajoina P. Oulaisten kappeli ja Siikajoki, I. Siikajoki, E. Kärsämäki ja Kalajoki, L. Oulaisten seurakunta. Järviä kappelin sisässä ovat itse Haapajärvi, kahden neljänneksen pitkä, yhden leviä, Watjusjärvi, Ainali, Osmanki, Korkatti, Rytky, Mäyrä ja Pirmisjärvi. Penikulman matkan Haapajärvestä ylöspäin on saari Pyhäjoessa, Keräjäsaari nimeltään. Sillä saarella sanotaan muinen Wenäjän ja Ruotsin vallan asiamiesten tähdellisistä valtakunnan asioista välillänsä keskustelleen. Tämä seurakunta on erittäinki koko pitäjässä maisemiltaan kaunis. Järvenrannat ovat yleiseen korkiat ja niillä kauniita taloja. Maatie kulkee tämänki seurakunnan halki. Äärimmäisiin talohin I. ja E. tulee 2½ penik. kirkolta polkuteitä taikka vesimatkaa. Haapajärven luullaan olevan vanhin Pyhäjoen kappeli, vaikk' ei kuitenkan seurakunnalla vielä m. 1689 ollut omituista pappia, niinkuin samana muonna kirjotetusta Acta visitationis on nähtävä, jossa "Haapajärveläiset anoivat saada pappia heidän kirkollansa asumaan".
Kärsämäen ja Pyhäjärven kappeleista tällä kerralla emme voi antaa tämmöisiäkän tietoja. Jos vasta saisimma niin niistä kun muistaki paikoista Suomessa täydellisempiäki tietoja, niin mielellämme präntäyttäisimmä.