Wuonna 1760 ei ollut kaupungissa muuta sotaväkeä, kun mitä Braahen omista porvareista juhlallisiksi näytteiksi jalkeelle pantiin, 16 ratsasta ja 70 jalakasta sotapuvussa, ehkä ilman kivärejä, jotka sitä ennen olivat vainoaikoina menetetyt. Oli myös sillon kaupungilla neljä rautakanunaa jalkoinensa. Ne oli kuningas 1741 vuotisen sodan aikana lahjottanut. Sillä kun Brahelainen laiva, jonka ruunu oli vuokrannut, usiampiaki kanunia ja muita sotatarpeita sillä Suomeen lähettääksensä, särky Hevopään karilla neljä virstaa kaupungista, eikä saatu muuta korjatuksi, kun mainitut neljä kanunaa; niin saivat sitte neki kaupungin hyväksi jäädä, vaittei niin ensin ollutkan aiottu.
Elokeinoista.
Paras saaliinsa Braahella on kaupasta. Maatavaroita keräytyy Siikajoesta, Salosta, Pyhäjoesta, Kalajoesta, Iinsalmesta, Kuopiosta, Wiitasaaresta ja muistaki rajimmaisista Savon pitäjistä. Kotipuolimmaisista pitäjistä tuodaan voita, talia, juustoa, tervaa, rukiita, ohria ja humaloita, vaan Savosta erittäinki rukiita, pellavia, hamppuja, humaloita ja karjanantia. Pyhäjoen sahasta tulee lautoja, kuitenki enemmin kotitarpeiksi kun mainittavasti ulkokaupaksi. Toinen laillinen saha Piehengin joella on jo rappioon tullut ja metsäki ympäriltä hävinnyt.
Kauppa'aluksia raketaan Braahessa kotirannalla ja sopii niitä tehdä, jos usiampiaki, yhtenä aikana. Tavallisesti yhdytään niiden teosta urakkakauppaan Salon miesten kanssa. He keralla ottavat omasta metsästään kaikenlaisia aineita ja tarpeita hankkijaksensa. Laivoja on tavallisesti viisin kuusin eli usiamminki kaupungilla.
Satamassa ei ole erittäin moitittavaa; ennen vanhaan oli se varsinki hyvä. Pienemmillä lasteilla tultiin aivan laiturin viereen ja suuremmillaki oli vettä tarpeeksi, pari jousilyömää rannasta. Nykyjään on kuitenki satamaranta mataltunut, että pitää suurempain lastien olla 2,3 ja 4:ki virstaa rannalta ulkona. Mutta sielläki ovat laivat merituulilta rauhassa. Ruotsin pääkaupungissa käydään yksillä laivoilla toisinaan kolmastii kesässä. Waan useinki tahtoo kesken jäädä kolmas reisu, koska 5, 6, vaan välistä 8 eli 10:ki viikkoa hupenee yhdellä Tukhulmi-matkalla.
Laivaretki satamasta lähtien ja Ahvenamereen asti on seuraava. Ensin purjehditaan puoli penikulmaa rasteja myöten paakulle asti, lounaista. Siita sivukuljettua pidetään merkkinä sama paakku ja kirkon torni, jolla tavalla vältetään karipaikat ja tullaan 2 penikulmaa kaupungista. Siitä lasketaan länsipuolelle ja haminoitaan, jos halu ja tarve. Edelle'päin retkeytään länsipuolista Korkkaa, tullaan Jeulen lahteen ja Öregrundin sekä lähellisen saarikon läpi Ahvenamereen.
Kaupungilla on pian alusta alkain ollut pikiruukki, ensin
Pitkäluodolla, sitte satamarannalla.
Kaupan ohessa on kaupungilla vähin peltoja niitty- viljelöäki. Myös kalastetaan lahellisissä laksoissa ja ulompanaki nuotalla, verkoillä, rysillä, koukuilla ja talvella pyytään mateita sekä muita kaloja, vaan ylen vähä nuotalla talvisaikoina. Kesällä saadaan lohia, ankeriaita, haukia, harria, siikoja, ahvenia, kiiskiä ja silakoita. Syyspuoleen on kalastajilla tapana mennä öiksi merelle, louheille ja kareille, penikulman ja puolentoistaki päähän kaupungista. Siellä pyytävät silakoita verkoilla ja sanotaan näitä kalapaikkoja yhteisellä nimellä pauhoiksi, luultavasti sentähden, että meren aallot mainittuja kiviä vasten yhtäläiseen pauhaavat. Semmoisia pauhoja ovat Pohjanklupu, Etelänklupu, Kallapauha, Jyry, Pimiä, Helssari ynnä monta muuta. Tästä silakkapyynnistä on kaupungilla suolakalaa omiksi tarpeiksi ja vieläpä vähin myöksennellä'ki. Yhteisesti valitetaan kuitenki kalavetten muinostansa suhten huononneen, sillä muinen oli Braahesta paljo kaloja myöty. Hylkeitä ei enää pyytä, vaikka kuitenki kaupunki pitää kaksi hylkeenpyytäjää, erittäin sentähden, että hävittäisivät ja ajaisivat hylkeet pois näiltä vesiltä.
Ilman jo nimitettyjä elokeinoja eletään käsitöillä, työmiehinä, merimiehinä ja muilla, millä mikä.
(Lisää toiste).