Sillä tavalla Gr. Korinthos, -thou, -tho, -thon, Suom. Korintho, -thon, -tholle, -thoa, eikä Korinthos, -thoksen, -thokselle, -thosta eli Korinthi, -thin, -thille, -thia; Gr. Atreus, -reos, -rei, -rea, Suom. Atrei, -rein (-reen), -reille (reelle), -reita (-reeta), eikä Atreys, -ksen, -kselle, -stä: Gr. Solon, -lonos, -loni, -lona, Suom. Solouna (Solnona), -nan, -nalle, -naa (-nata), eikä Soloni, -nin, -nille, -nia; Gr. Medon, -dontas, -donti, -donta, Suom. Medonta, -tan, -talle, -taa eikä Medoni, -nin, -nille, -nia; Gr. Aias, -ntos (Ajax, acis), Suom. Aianta l. Aiaaka eikä Aiasi eli Aiaksi, (Aijasi, Aijaksi). Sama laki lienee ehkä muissaki vieraskielisissä nimissä seurattava, jonka sivussa, kun kirjotetaanki monessa kielessä sanat toisin, äännetään toisin, eikö sopisi niitä Suomeksi ääntänsä myöten kirjottaa, vähä niiden vieraskielisestä kirjotuslaadustansa huolien. Niin ovat Wenäjän kielessä tavaksi ottaneet ja luulemma heidän siinä oikein tehneen. Niin tulísi meidänki kielessä kirjotettavaksi: Russo, Bolo, Lafonteeni, Mopertyi, Lavosieeri, Didero, Harvei, Kuki, Dreideni j.n.e., eikä Rousseau, Boileau, Lafontaine, Maupertuis, Lavoisier, Diderot, Harvey, Cook, Dryden. Samalla tavalla: Lesteri, Darbi, Norritsa, Skarboro, Järsi, Dublina, Konnahti, Sleigo, Breitona, Mursia, Wilvao, Bordo, Niäyri, Illi, Mörthi, Kaljari, Redsio, Perudsa, Tsivita, (Zivita) j.n.e., eikä Leicester, Derby, Norwich, Scarborough, Jersey, Dublin, Connaught, Sligo, Brighton, Murcia, Bilbao, Bordeaux, Nièvre, Isle, Meurthe, Cagliari, Reggio, Perugia, Civita. Tästä asiasta kyllä voiki kahda'puolin miettiä, mutta luulemma sillä puolella, joka tahtoo niitä ääntänsä myöten kirjotettavaksi, parempia syitä eli perustuksia löytyvän. Ainaki on kovin tarpeellinen asia, että se, joka esimerkiksi alkaa maista Suomeksi tietoja kirjottaa, jossa paljo kohtaa vieraskielisiä nimiä, ennen ruvettuansa työhön, ajattelee ja asettaa vissit johdot eteensä, joiden jälkeen suomentaa mainituita nimiä. Passovi on Greikalaisen Sanakirjansa (4. Uudistus, Leipsigissä 1831) lopulla, alkain siv. 43, tutkistellut, kuinka Greikalaisissa sanoissa 2, 3 eli 4 keraketta taitavat yhtyä, alussa, keskellä eli lopulla sanaa; samanlainen tutkinto pitäisi Suomenki kielen kanssa toimitettaman, eikä sitte vieraskielisissäkään sanoissa, kun niitä Suomeksi kirjotetaan, usiampia kerakkeita perätysten pantaman, kun mitkä Suomalainen voi ääntää perätysten, ilman välinäistä äänikettä.
Seitsemänneksi mainitset puhetlaatua vastoin kirjottavani Sihen, koska pitäisi kirjottaa Siihen. Puhetlaatu tässä sanassa on epävakainen, toiset sanovat Siihen eli Siehen, toiset Sihen. Tällä jälkimmäisellä tavalla sanotaan syntymäpaikoillaniki ja muualla Uudella maalla. Näyttää, kun pitäisi sanasta se Yhdyntäsiassa (Dativ. inferior) oikuutta myöten sanottaman Sehen, josta kuitenki puhe'tapa on muuttanut edellisen e:n i:ksi, samatekun usiammassa muussa Siassa tästä sanasta mainittu e on i:ksi (ei ii:ksi eikä ie:ksi) muuttunut. Että tässä kirjotuslaadussa olen Kielenopin, enkä niin syntymäpaikkani puhe'tapaa puoltava, arvaat sanomattaki. Jälkimmäistä en tahdo koskaan tavallisuutta vastoin puoltaa, paitsi sillon, koska sillä itsestänsä on Kielenopillinen oikuus. Enkä aina sillonkaan, vaan kirjotan muiden mukaan esimerkiksi parempi, kovempi, matalampi ja niin kaikki muutki sanat verrattavassa arvossa (Comparativus), vaikka syntymäpaikoillani sanotaan oikeemmin Kielenopin mukaan parempa kovempa, matalampa, pienempä, vähäsempä j.n.e.
Oli niitä vielä muitaki muistutuksia sinulla kirjotuslaadustani, vaan joihin nyt en kerkiä vastaamaan, ja toiset niistä olivat semmoisia, ettei paljo sovi'kaan vastata, sillä
Causa patrocinio non bona pejor erit;
taikka
Pah' on paha itsestänsä,
Wiel' on puoltaen pahempi.
Mtksi kutsutaan kotimaatamme Suomeksi?
Muoniosta 2 p. Tammikuuta 1838.
H. W. Tässä lähetän sinulle sen ennenluvatun arveluni Suomen nimestä. Minkä veroseksi näyttänee sinusta, sit' en tiedä. En sitä muuna anna'kaan, kun arveluna, ja semmoisena käyttää kehnompiki. Omassa tahdossasi olkoon, panna se Mehiläiseen eli antaa sillänsä olla. Wai kuinka — tuleeko Mehiläisesi tänä vuonna ollenkaan ilmi? Niin täällä elämmä, kun säkissä, mitään tietämättä, mitä muualla maailmassa tapahtuu, kosk' ei meillä ole minkäänlaisia avisoja eli sanomia. Saas nähdä jos täksikään vuodeksi saamma. Ei nämä kylälliseni tahdo suostua yhteisenkään otantaan, eikä olisi mulla yksin varaa pitää, jos ehki Suomalaiset. Postinkulkuki täällä on niin epäperänen ja monen mutkan alanen, ettei siitä ole paljo mitään. — — — —
* * * * *