Heti tuomari tulevi,
Kasseli kavahtelevi,
Sanovi sanalla tuolla,
Lausu tuolla lausehella:
"Ootko Pekka pellon päästä,
Ohtovaaralta osaava,
Jok' oot laulun laittanunna,
Pahoin lausunut papista?"
Kinnunen sanan sanovi
Heti herroille etehen:
"Oonpa Pekka pellon päästä,
Ohtovaaralta osaava,
Jok' oon laulun laittanunna,
Wirren oikein vetännä;
Jos sata sakottahan,
Tuhat täältä maksetahan —
Arka noita säikahteli:
Wiittä, kuutta hallavuotta,
Seitsentä sotakesiä."
Samoite Juhana Riikonen Kiiteltä Karjalasta muutamasta runostaan, jonka teki räätäli Heikin naimisasioista erään tytön, Sohvin, kanssa sakotettiin oikeudessa, josta laulaa mainitun runon jatkoksi:
Heikki herjaksi rupesi,
Sekä vinkki viisahaksi,
Käymähän keräjiteitä,
Juttuteitä juoksemahan,
Lakiteitä laskemahan;
Sakon saatto Riikoselle,
Kolmiriksisen kokevi.
Koti on köyhä Riikosella;
Ei oo vaskia varalla,
Hopehia huonehessa,
Seteliä sennäöistä.
Läksi Ryöni ryöstämähän,
Julperi jutistamahan;
Huivit huiski mennessänsä
Julman Julperin käsissä,
Kalle Ryönin kainalossa;
Kanto Ryöni kauhiasti
Riiois-hurjan huiviloita.
Ei ollut tuohon Heikin syytä,
Ei suuresti Sohvinkana;
Itse hullu hukkasime,
Mielipuoli mestasime,
Lauluja latelemahan,
Wirsiä vetelemähän.
Wirs' on veisurin tekemä,
Riikosen ritustelema.
Toisesta runostansa taas pelkäsi pieksettävän itseänsä, josta laulaa saman runon loppusanoiksi:
Wirttä on tehtynä vilussa,
Jalaksill' on jatkettuna,
Puolella Puhos-saloa;
Waan ei tieä Jussi rukka,
Jos lie surmaksi suettu,
Kuolemaksi kohtaeltu.
Rusi Ryynänen Maaninqalta Savosta sekä taisi selkäänsä saada naururunostansa, että, ainaki käytettiin keräjissä, josta laulaa: