Ainaki on Suomalainen kansa muilta Euroopalaisilta niinkun nytki kaikilta muilta, pait Wenäläisiltä, kutsuttu Finniksi, sen maa Finlanniksi, ja Latinan kielellä: Fenni, Fenlandia, Fennia. Ainoastaan itsille Suomalaisille on tämä nimi outo. Waan jos aina lienee niin ollut, siitä on kysymys? Se jo on melkein tuttu asia, että Suomalaiset muinasten asuksentelivat melkein yli nykyisen Euroopassa olevan Wenäjän maan, jossa vieläki heitä tavataan, liijaksiki pohjoispuolella monet Lahkokunnat, ja jota maata pian kaikki Suomalaiset kutsumat Wenään maaksi, sen asukkaita Wenäläisiksi ja Wenakoiksi. Näitä nimityksiä on luultu saadun siitä, että lienevät muka veneellä tulleet ensin Suomalaisille tutuiksi, josta heitä Weneläisiksi olisi ruvettu kutsumaan; saattaneen seki olla mahdollista. Waan sopivammalle vielä näyttää, että nimet Wenäh, Wenään maa, Wenäläinen ovat yhtä sukua kun Fennia (Suom. Wennia, Wennää) Fenni, Suom. Wenni, Wenäläiset. [Sillä keraketta F ei löydy koko Suomenkielessä, sen siaan aina käytetään W tahi H; H nimittäin tavuun lopulla, W muissa paikoissa.] Niinmuodoin pitäisi nykyinen Wenäänmaa olla se muinonen Fennia, joka jo Ruomalaisillenki oli tuttu.
Suomalaiset, tahi niintun sillon taisivat itsiänsä kutsua Wenäläiset, jättäin, joku osa, entisen asuntomaansa, paeten ja hajottaien lähemmäksi Suomen merenrantoja, alkoivat, asettauttuansa Lappalaisilta sihenasti asuttuun Suomen maahan [Marraskuun osassa 1839 Mehiläisessä tästä aineesta], itsiaän kutsua Saamelaisiksi, josta sitte Suomalaisiksi; [On vielä nytki Suomessa tapana kutsua talon ja maannimeltä sen asukasta. H… —] ja entisen isänmaahansa jäänyttä kansaa, niinkun sinne tulleita vieraitaki Slavilaisia kansoja, siis kutsuivatki entisellä maan nimellä.
Tämä myös todistanee, Slavonit tahi Slavilaiset Suomalaisien muuttoaikaan asti nykyiseen maahansa, heille olleen tuntemattomat, kosk'ei heitä Suomalaiset näytä millään muulla nimellä tunteneen, samatekun Slavonitki eivät liene ennen tuloansa nykyseen Wenäjän maahan tienneet Suomalaisista, eikä niiden yhteisestä nimestä Fenni, vaan kutsuivat heitä sotiessansa ja vainotessansa Tsuhniksi, joka lienee joku nimitys sanasta tsusoi (muukalainen) jolla Wenäläiset vieläki Suomalaisia nimittävät.
Näin luulen siis Slavonien Wenajän maahan seisattauttua sen entisiltä asukkailta saaneen niiden nimen, samatekun he myöhemmin päämiestensä kotimaan nimellä muilta kansoilta tulivat Russoiksi kutsutuksi.
Saamenmaa, jossa Lappalaiset pimiän metsän sisässä ja vuorien välissä asuksentelivat lienee silloin ollut tuntematon ja pidetty yhtenä Finlandina, vaikka sen asukkaat sitä toisin kutsuivat.
Muutoin, luulen Puolan maanki vanhuudesta olleen Suomalaisilta asutuksi ja sen nimen Suomen sanasta, puola, tulevan josta sihen maahan seisottaneet Slavonilaisetki saivat nimensä. Monta muutaki nimeä Wenäen maassa todistanevat vielä sen muinasista asukkaista n.k. Maskunvirta (Moskov Floden), Walkiavirta, (Wolga Floden, Wolkom Floden), Pensa (Pense) j.m.
MEHILÄINEN W. 1840.
Toukokuutta.
Onneton naimamatka.
Olli se kylän kävijä,
Morsianten tieustaja,
Läksi koistansa kosihin
Noita Niemen neitosia.