Mä korpehen riensin kuin eksynyt lammas,
Kun myrkkyiset nestehet mieleni vammas,
Ja kauaksi, kauaksi jäi koti-talo,
Ylt' ympäri huokaili synkeä salo,
Mua haukata pyys peto hirveä-hammas;
Sen kauhea suu, kita uhkas mun niellä,
Mä turmion reunalla seisoin jo siellä, —
Nyt pilkahti taas kodin ikkunan valo,
Ja kohtapa löys minut Ystävä jalo,
Me yhdessä kuljemme nyt koti-tiellä.
Olli Vuorinen.
Lasten laulu lintusille.
Viserrelkää, linnut vienot,
Piipitelkää, pikkuiset,
Jotta helkkyileepi tienot,
Jotta laulun lainehet
Värehtii!
Ilon-aika on nyt teillä,
Kevät-aika armahin,
Ilon-aika myöskin meillä,
Elon kevät ihanin
Parhaillaan.
Äsken useammat teistä
Kaukaa riensi Pohjolaan;
Suloisaa se ompi meistä,
Että jälleen synnyinmaan
Etsitten.
Laulakaatte ilomielin
Taasen Suomen suloa,
Me, me sydämin ja kielin
Teille tervetuloa
Lausumme.
Teidän kanssa mielin yksin
Ylistämme Jumalaa,
Teidän kanssa ystävyksin
Suven aikaa suloisaa
Vietämme.
Mieluisesti katselemme
Pesänpuuhianne vaan,
Pikku poikianne emme
Millään lailla milloinkaan
Häiritse.
Niin, miks' emme teille sallis
Pienokaista pesäänne?
Sehän teille yhtä kallis,
Kuin tää armas kotimme
Meille on.