"Hyvää päivää, hyvät ihmiset, ja kiitoksia viimellisestä!" sanoi jänis; "kuinka pitkälle aiotte tallustaa tänään?"
"Hyvää päivää myöskin, ja kiitoksia itsellesi viimellisestä", sanoi pässi, "kotona on meillä liian rasvainen, sentähden aiomme mennä metsään rakentamaan huonetta ja ruveta sinne asumaan; ei oman voittanutta ole", sanoi hän.
"Minulla on tietysti koti joka pensaassa", sanoi jänis; "mutta minä olen niin usein sanonut talvella, että jos kesään elän, rakennan itselleni huoneen, jonka vuoksi minuakin haluttaisi tulla mukaan ja rakentaa yhden, minä myöskin", tuumaili hän.
"Niin, jos tulisimme oikein pulaan, niin saisimme sinut ottaa koirien pelätteeksi", arveli porsas; "sillä etpä sinä kuitenkaan voisi auttaa meitä huoneen rakentamisessa, et."
"Kellä matkustamiseen on sääret moiset, tekee aina jotain paremmin kuin toiset", sanoi jänis; "minulla on hampaat, joilla voin näkertää vaarnalta, ja käpälät, joilla voin lyödä ne seinään, joten minulla on syytäkin ruveta salvomieheksi; sillä hyvät työkalut tekevät hyvää työtä, sanoi mies, kun nylki tammaa hohtimilla", arveli jänis.
No, sitte sai hänkin tulla mukaan rakentamaan huonetta, se oli nyt asia mikä.
Tultuansa kappaleen matkaa eteenpäin kohtasivat he kukon.
"Hyvää päivää, hyvää päivää, hyvät ihmiset, ja kiitoksia viimellisestä!" sanoi kukko; "mihinkäs miehet menevät tänään", sanoi hän.
"Hyvää päivää myöskin, ja kiitoksia itsellesi viimellisestä!" sanoi pässi; "kotona oli meillä liian rasvainen, sentähden menemme metsään rakentamaan huonetta ja olemaan itseksemme; sillä leipää ken ulkona paistaa, se sitä ei saa kuin maistaa" sanoi hän.
"Niin, minulla on hyvä kyllä siellä, missä olen", sanoi kukko; "mutta parempi on rakentaa oma asunto, kuin istua töllöttää vieraalla orrella; ja kotona on kukko rikkain", sanoi hän. "Jos saisin tulla niin hienoon seurueesen, niin olisi minullakin halu mennä metsään rakentamaan huonetta."