"No, vaan eikö sitten saata panna öljyä."
"Vai öljyä panna, ehei! Niin sen äkkinäinen luulisi, mutta kauppamies varotti moneen kertaan, ett'ei saa tulen valolla öljyä panna, se saattaisi syttyä ja polttaa koko talon."
"Milloinkas siihen sitten saa sitä öljyä panna?"
"Päivällä, päivällä, etkö sinä jouda päivään odottamaan — ei se niin kovin kummaa ole."
"Oletko sinä sen sitten jo nähnyt palavan?"
"Minäkö!? Jo toki montakin kertaa olen lampun palavan nähnyt — olen nähnyt pappilassa ja tätäkin jo kauppamiehen luona koetettiin."
"No, paloiko se?"
"Paloihan se, ja kun pantiin puodin luukut kiinni, niin olisi nähnyt vaikka nuppineulan lattialla — katsokaa, tässä on tämmöinen 'kuuppa', ja kun tuossa tuli palaa, tämän oikulaisen lasin sisässä, niin valo ei pääse kattoon, jossa sitä ei tarvitakkaan, mutta leviää alas kaikki, niin että näkee vaikka nuppineulan lattialla."
Kyllä meidän kaikkein olisi kovasti tehnyt mieli koettaa, näkisikö vaikka nuppineulan lattialla, mutta isä ripusti lampun kattoon ja rupesi vaan syömään.
"Tänä iltana pitää vielä pärevalkeaan tyytyä", sanoi isä syödessään, "mutta huomenna tässä talossa poltetaan lamppua."