Leena. Viskaa jo järveen tuo sukankudin, ja tule ennemmin auttamaan minua näitten astioitten pesemisessä.
Elli (panee työn taskuunsa ja menee Leenaa auttamaan).
(Hetkinen äänettömyys).
Elli. Voi sentään, sitä Eeroa, kuinka kauvan viipyy kotoa poissa.
Leena. Sanos muuta.
(Taas äänettömyys).
Elli. Mihin luulette hänen joutuneen.
Leena. En ollenkaan voi arvata.
Elli. Tapasin Ollin tuolla järvellä, mutta ei hänkään mitään tiennyt.
Leena. Outoa tuo tosiaankin on. Ei ihme, että isäntä on niin harmissaan.