72. Kyll' on tielläkin tiloa, jos on vartta virsullakin.
Tuskin taitaa kellekään siksi tavarata kokoutua, ettei tietäisi, minne panna.
73. Kyllä elävä kuolevansa tuntee.
Voi jos useammin muistaisikin kuolevansa!
74. Kyllä kova kenkä jalan sylkyttää.
Kova onni opettaa ylävänkin tasaisesti elämään.
75. Kyllä maalla majaa on.
Näyttää kuitenkin toisinaan, kuin ei olisi kylliksi, joka taitaa siitä tulla, että kaikki eivät tyydy pienempään, kohtuulliseen majaan. Makedonian mainio kuningas, Suuri Aleksanteri, vielä lasna ollessaan, rupesi itkemään, kuultuansa tähtienkin taivahalla olevan täytetyitä ihmisillä eli muilla elävillä, samatenkuin tämä meidän asuttavamme maakin. Opettajan kysyessä, mitä itki, vastasi poika sitä itkevänsä, kun vielä ei ollut tämäkään maa kokonaan hänen allansa ja niitä kuitenkin löytyisi useampia, joihin ei millään pääsisi. Suurenko majan maalla jätti semmoinenkin mies toisille ihmisille? —
76. Kyllä syötävä kuluu, otettava onnahtaa.
Pahoin sentähden tekee, joka ei kuluvan sijaan hanki uutta.