4. Arat työttömän kätöset, rakko laiskan kämmenessä.
Tällä vertauksella kuvaillaan laiskojen ja työttömien eloa useammissa tiloissa, joissa tavataan kunnottomiksi.
5. Asialle mies kylähän, vaimo varten syömistänsä.
Vertaelee vaimoista ei ulkotoimituksiin olevan.
6. Aura atroja parempi, kirnunmäntä tarpoimia.
Atro eli atrain on raudasta tehty, moni väkäinen, pitkävarrellinen kalaniskuase, jota toisissa paikoin arinaksi ja ahinkaaksikin sanotaan. Tämän sananlaskun mukaan on siis maanviljelys ja karjanpito kalastamista etuisampi, jota mekään emme valeeksi väitä, vaan toivomme monen, jonka pellot ja karja kalastamisen vuoksi laihtuvat, paremmin tämän asian varteen ottavan. Joka kalastamisessakin laskee yhteen kaikki, ensiksi työn ja aineet pyydyksiä hankkiessa, sitte vaivat ja ajankulun pyytäessä ja tämän tehtyään asettaa saaliinsa rinnakkain sen hyödyn kanssa, minkä hän kaikilla näillä töillä, vaivoilla ja kuluilla olisi voinut maallansa toimittaa, hän helposti keksii kalanpyynnin ei konsa olevan maatyöhön verrattavan. Mutta mikä onkaan syynä, että hän ei kuitenkaan kalastamista heitä. Ei muu, kuin että hän kalanpyynnissä näkee vaivansa pikemmin ehkä kehnostikin palkittavan, jota vastoin maanviljelys ja karjanhoito vasta myöhemmin, ehkä monikertaisesti auttavat. Ainoastaan meren luodoilla ja rantamailla asuvilla, joilla ei ole tilaa maata viljellä ja karjoja pitää, on kalanpyynti luonnollinen työ, ja heiltä pitäisi maanmiehen enimmän kalantarpeensa maanviljalla hankkia, niin olisi kummallekin toisen hyvyys hyödyksi. Ja miksi ei sopisi hänen itsensäkin, ehkä vaan aikalomasta, kaloja järvistänsä pyytää. Kun tämä vaan harvoin tapahtuisi, niin järvet kalaisempina asuisivatkin ja hänellä olisi siitä vielä sekin etu, että silloin vähemmällä työllä pian yhtäläisen saaliin saisi, kuin nyt paljolla väellä melkein puhtaiksi kalatuista vesistänsä. Monta muuta sananlaskua löytyy, jotka osottavat Suomen kansalla tässä asiassa olevan hyvän ymmärryksen; niin esim. sananl. N:o 41, 54, 160.
7. Auta miestä mäessä, nosta lasta kynnyksessä.
Apu paikassansa on hyvä itsekullekin.
8. Ei huolta hävinnehellä, työtä maansa myönehellä.
Sillä mielelläkö vaan moni silmin nähden hävittäneekin maansa?