151. Tekevä torainen vaimo, talon vaimo tappelija.
Ei pahaa, ettei hyvää matkassa.
152. Tie käydä, hako levätä, havun vierus viehkuroida.
Ottelivat kerran sanoillaan kaksi miestä, köyhät kumpikin. Vaan toinen kuitenkin, joka oli parempi olevinaan sai viimmein toisellensa lausuneeksi: "mikä sinä oletkin mokoma; ei sinulla ole mitikänä, mitä taitaisit omaksesi sanoa." Siihen vastasi toinen: "on kyllä ja paljoki, ensiksi reppu seljässäni, kädessäni saua ja sitte: Tie käydä, hako levätä, havun vierus viehkuroida."
153. Toivoo köyhä hyötyvänsä, poteva paranevansa.
Silloin vaan ei olekaan enää paljoa koko elämästä, kun toivokin on kadonnut; sillä toivopa on ihmisen viimeinen etu.
154. Toki tunnen tullin panna, hankkia venehen hangan, vaikkei kaartana venettä.
Moni moittii toisen töitä ja laitoksia, vaikkei itsessä olisi sinnepäinkään tekijätä. Eikä olekaan mikään mahdoton asia huonommankin paremman töissä moitinnon aineita löytää, jota nykyinen sananlasku kuvailee. Itseämmekin taidamme vielä monesti saada tullinpaniohin ja hanganhankkijoihin vertailla.
155. Tuosta tunnen tuhman miehen: vuoli kieron kirvesvarren, väärän värttinän rapasi; tuosta tunnen tuhman vaimon: syltyssä sukat jalassa, lakki päässä kallollahan.
Jokainenkin tutaan töistään ja olennostaan.