[28] Yrjö Kastriota (v. 1403—68), jota turkkilaiset nimittivät Skanderbegiksi, oli albanialainen vapaussankari. Hän pakeni panttivankeudesta Turkin sulttaanin hovista, nostatti albanialaiset kapinaan ja voitti Albanian vapailla vuorilla kaikki turkkilaisjoukot, jotka lähetettiin häntä vastaan, olivatpa ne kuinka suuret tahansa, ehkäisten siten turkkilaisten tunkeutumisen Eurooppaan. Vasta hänen kuoltuaan joutui Albania vieraan ikeen alle pitkiksi ajoiksi. Kastriotan vapaudenkaipuuta vireillä pitävä henki on nyt vihdoin meidän aikoinamme luonut vapaan Albanian!
[29] Thor on skandinavilainen ukkosenjumala; skandinavilaisen jumalaistaruston ylin jumala Odin tunnetaan Wodan-nimisenä Ala-Reinin varrella, missä ennen vanhaan anglien kera Iso-Britanniaan muuttanut germaninen kansanheimo, saksilaiset l. saksonit, asui.
[30] Hänen kätketty ajatuksensa elää meidän pyrkimyksissämme, meidän uljuutemme on meidän paras Jumalamme.
[31] Kreikkalaisessa rakennustaiteessa on kaksi huomattavaa suuntaa, doorilainen ja joonialainen; jälkimmäisessä ovat muodot yleensä rikkaammat ja joustavammat kuin edellisessä.
[32] Henry Hudson (n. 1550—1611), englantilainen löytöretkeilijä koetti pienellä laivallaan, johon mahtui noin 12 miestä, ensin koillisväylän kautta ja sitten luoteisväylän kautta Pohjois-Amerikan yläpuolitse purjehtia Kiinaan, jolloin tuli Hudson-joen suulle, Hudsonin-salmeen ja suureen Hudsonin-lahteen, mihin jäi talveksi. Vuonna 1611 nousi hänen laivamiehistönsä kapinaan ja jätti hänet poikansa ja muutamien muiden retkeilijöiden kanssa avonaiseen veneeseen meren aaltojen ajeltavaksi. Senjälkeen ei ole saatu mitään tietoa hänen kohtalostaan. Bering (1681—1741), tanskalaissyntyinen löytöretkeilijä, jonka mukaan ovat saaneet nimensä Beringin-meri ja Beringin-salmi, osoitti, eitä Siperian pohjoispuolitse on olemassa koillisväylä Amerikkaan ja varusti v. 1734 suuren pohjoismaisen retkikunnan sitä tutkimaan. Amerikan rannikolla ajoi myrsky hänen vaatimattomasti varustetun laivansa autiolle saarelle, missä hänen terveytensä murtui ja hän kuoli. Englantilainen merisotilas, naparetkeilijä Parry (1790—1855) teki useita onnistuneita löytöretkiä Pohjois-Amerikan pohjoisrannikon saariryhmiin ja saavutti Huippuvuoren-retkellään 1827 pohjoisennätyksen, joka pysyi voimassa 50 vuotta. Englantilainen napaseuturetkeilijä John Franklin (1786—1847) joutui ensimmäisellä retkellään suunnattomaan hätään, josta töintuskin pelastui hengissä, mutta teki v. 1845 kahdella erinomaisesti varustetulla laivallaan uuden retken etsien luoteisväylää. Laivat jäivät kuitenkin sille tielleen ja vuoteen 1857 mennessä oli kaikkiaan 39 laivaa käynyt etsimässä kadonneita, mutta turhaan. Lopulta saatiin kuitenkin selville, että laivat olivat jäätyneet kiinni, Franklin kuollut ja miehistö pelastunut maihin, mutta menehtynyt siellä matkan vaivoihin.
[33] Tory ja whig olivat Englannin kahden suuren puolueen nimet Kaarle II:n ajoista lähtien. Yhdysvalloissa käytettiin edellistä nimitystä vapaussodan aikana niistä, jotka tahtoivat pysyä Englannin yhteydessä ja jälkimmäistä vapauden puolustajista sekä myöhemmin eräästä puolueesta, joka sitten liittyi »tasavaltalaisiin».
[34] Titaaneiksi nimitetään muinaistarustossa taivaan ja maaemon synnyttämää jumalasukukuntaa. Titaanit olivat rajuja, uhmamielisiä alkuolentoja, joiden kukistumisen kautta jalommat jumalolennot pääsivät valtaan.
[35] Atlantin valtameressä Afrikan länsirannikolla sijaitseva Saint Helenan saari oli Napoleonin kuuluisa karkoituspaikka.
[36] Monipuolista kreikkalaista filosofia Aristotelesta (384—322 e. Kr.) voi pitää yleensä kaiken tieteellisyyden isänä. Hänen oppinsa ovat parintuhannen vuoden ajan vaikuttaneet monien, etenkin luonnontieteiden viljelyyn. Emerson ottaakin erään hänen oppinsa pääkohdan esimerkiksi arvovallasta, josta ihminen luonnossa vaeltaessaan sisäisesti voi olla täysin piittaamatta samoin kuin yleensä kaikesta, joka on omiaan sitomaan hänen sisintään. Aristoteleen kolmella yhteydellä Emerson nähtävästi tarkoittaa Aristoteleen luonnossa näkemää saman asian kolmea pääperustetta: muotoa, liikuttavaa syytä ja tarkoitusta, jotka yhdessä yksilöllisessä ihmissielussakin ilmenevät kolmena sielun lajina eli asteena: kasvisieluna eli ruumiin elinvoimana, aistillisena eläinsieluna ja järjellisenä, ajattelevana sieluna.
Kölnin kolmella kuninkaalla Emerson tarkoittaa ulkonaista hallitusmahtia, josta sisäinen ihminen on riippumaton. Kölnissä on Wilhelm I:n, Fredrik Wilhelm III:n ja Fredrik Wilhelm IV:n kuvapatsaat.