Hui! raju surma,
Tunnoton, jolkka,
Surkeesti pulloni sormissas soi.
Ryöväri julma!
Jälkes on kolkka,
Työs surun suurimman rintani toi.
Riemuni kuoli!
Kuolla nyt tahdon,
Pulloni vierehen hautani suon.
Siellä en huoli
Muusta, jos vahdon
Wielä sen pirstoista saan, niin sen juon!
J. F. Granlund
[Ensikerran painettu v. 1861.]
JUOPPO-ÄMMÄN WALITUS
(Iva-mukaus.) Nuotti: "Ny är det höst", etc.
Syksy nyt on,
Wiina jo poltolla kodassa on;
Ah! mutta kelpais' mun siellä
Olla ja niellä.
Nurkassa näin
Pulloni tyhjinä, suut alaspäin.
Kas, kuinka harmiksi vielä
Tippuuvat siellä.
Pulloset, – so'!
Eikö ne pisarta lopukkaan jo'?
Loistappas kynttilä tälle
Pullo-läjälle.
Keväällä noi
Juoppojen kynsissä täytenä soi;
Waan minä niistä en maistaa
Saa, enkä haistaa.