Tuo ilta rauhaa muille, mulle huolta.
Ja turhaa hoivaa etsin vaivain alla:
Ei kuule taivas, kuuro Kloriseni.
II.
Oi miekkoinen kellä
On kytkimet, paulat,
Oi miekkoinen kellä
On kahlehet lemmen!
On montakin täällä,
Kun miellyttää koittaa,
Vaan tuo Marinilla
Ne sulossa voittaa.
Oi miekkoinen kellä
On kahlehet lemmen!
On poikanen sillä,
Jo sydämen ylkä,
Ja hänt' ikänänsä
Sen lempi ei hylkää.
Oi miekkonen kellä
On kahlehet lemmen!
III.
Joskuspa tyynnä,
Oi aatos! siellä
Sä viihdyt vielä.
Nyt hehkullaan
Sua polttaa lempi,
Vaan vilvasempi
On povi maan;
Siell' lemp' ei vaivaa,
Ei tuska, siellä
Sä viihdyt vielä.
Mit' elo milloin
Ei aikanansa
Suo, kauhistuissansa
Sen antaa silloin;
Murheetta silloin
Vaivatta siellä
Sä viihdyt vielä.
IV.
Voi, kuin tuiman tuim' on neito!
Ken sen luoksi tohtii, ken?