— En voi antaa teille kaikkia rahojani, huusi hän.
— Vai niin! Jääkää sitten sinne.
— Ei, ei! kiljui Samuel. Odottakaa! Antakaa minun pitää vähän!
— Annan teidän pitää viisi dollaria, sanoi ääni. Suostutteko?
Kiirehtikää!
— Olkoon menneeksi, sanoi Samuel heikosti, annan teille rahat.
— Mutta muistakaa, ettette tee tyhmyyksiä!
— En, en, laskekaa minut vaan ulos!
— Kolautan teitä kalloon, jos yritätte vehkeillä, murisi ääni. Ja poika seisoi vavisten, kun telkeä kohotettiin ja ovi työnnettiin auki. Lyhdyn valo tulvasi sisään oviaukosta ja sokaisi hänen silmänsä.
— Rahat esiin! komensi vieras astuen varovaisuuden vuoksi vähän syrjään.
— Kyllä, virkkoi Samuel, avaten neulan, jolla tasku oli sulettu.
Mutta en näe laskea rahoja.